Vakuutuslautakunnan ratkaisut
SAMU 10923/21/05: Tuliko A:n yrittäjänä saamana tulona huomioida yleisestä asumistuesta annetun lain mukaisesti voimassa olevan YEL-vakuutuksen mukainen vahvistettu työtulo?
Otsikko: Yrittäjän tulo ja soviteltu työmarkkinatuki asumistuessa Ratkaisupäivämäärä: 26.08.2021 Diaarinumero: 10923/21/05 Tiivistelmä: Asumistukea määrättäessä YEL-vakuutetun yrittäjän elinkeinotoiminnan tulona huomioitiin YEL-vakuutuksen mukainen vahvistettu työtulo ja koronapandemian vuoksi tehdyn työttömyysturvalain väliaikaisen muutoksen perusteella myönnetty työmarkkinatuki. Päätös, josta valitettu: Kansaneläkelaitos antoi 1.4.2021 päätöksen, jolla A:n asumistuen tarkistus oli hylätty 1.2.2021, koska tuloissa ei ollut tapahtunut huomattavaa muutosta ja asumistuki oli tarkistettu vuositarkistuksena 1.4.2021 lukien. Ruokakunnan tuloina 1.2.2021 ja 1.4.2021 lukien oli huomioitu ilmoitettu arvio elinkeinotoiminnan todellisista tuloista 1000 euroa kuukaudessa ja työmarkkinatuki 476,23
69 näyttökertaa
VakO 3641:2020: Alkoiko A:n täysi työkyvyttömyyseläke sairauspäivärahan enimmäisajan päättymistä seuraavan kuukauden alun sijasta maatalousyrittäjän eläkelain 52 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaisesti työkyvyttömyyden alkamista seuraavan kuukauden alusta?
Asiassa oli kysymys siitä, alkoiko A:n täysi työkyvyttömyyseläke sairauspäivärahan enimmäisajan päättymistä seuraavan kuukauden alun sijasta maatalousyrittäjän eläkelain 52 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaisesti työkyvyttömyyden alkamista seuraavan kuukauden alusta. Työeläkelaitos hylkäsi 3.10.2017 antamallaan päätöksellä A:n työkyvyttömyyseläkehakemuksen katsoen, ettei hän ollut työkyvytön. TELK hylkäsi antamallaan päätöksellä A:n valituksen. Vakuutusoikeus muutti TELKin päätöstä ja totesi, että A:n työkyky oli maaliskuusta 2018 alkaen siten heikentynyt, että hänellä on oikeus täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen. Tiivistelmä päätöksen sisällöstä Asianumero: 3641:2020Päätöksen antopäivä: 4.5.2022 Asiassa oli kyse työkyvyttömyyseläkkeen alkamisen ajankohdasta.
124 näyttökertaa
VakO 21382:2021: Oliko A:n valtion eläkelain mukaisen vanhuuseläkkeen rinnalla solmima yksityisen eläkelain mukainen työsuhde päättynyt työntekijän eläkelain 11 §:n 4 momentissa ja 13 §:n 1 momentissa edellytetyllä tavalla hänen hakiessa yksityisen eläkelain mukaista vanhuuseläkettä 1.1.2020 alkaen ja oliko hänellä siten oikeus tämän lain mukaiseen vanhuuseläkkeeseen 1.1.2020 alkaen?
Asiassa oli kysymys siitä, oliko A:n valtion eläkelain mukaisen vanhuuseläkkeen rinnalla solmima yksityisen eläkelain mukainen työsuhde päättynyt työntekijän eläkelain 11 §:n 4 momentissa ja 13 §:n 1 momentissa edellytetyllä tavalla hänen hakiessa yksityisen eläkelain mukaista vanhuuseläkettä 1.1.2020 alkaen ja oliko hänellä siten oikeus tämän lain mukaiseen vanhuuseläkkeeseen 1.1.2020 alkaen. Vakuutusoikeus katsoi, ettei A:lla ollut oikeutta vanhuuseläkkeeseen ajalla 1.1.2015 – 31.12.2017 olleen määräaikaisen työsuhteensa X Oy:ssä perusteella jo 1.1.2020 alkaen, koska A:n 1.1.2018 alkanut asiantuntijan osa-aikainen työ jatkui uudella määräaikaisella työsopimuksella
233 näyttökertaa
VakO 20673:2021: tuliko A:n toimeksiantosopimuksen perusteella tapahtuneeseen työskentelyyn X Oy:lle soveltaa työntekijän eläkelakia vai yrittäjän eläkelakia?
Asianumero: 20673:2021Päätöksen antopäivä: 10.10.2022 Tiivistelmä päätöksen sisällöstä Kysymys siitä tuliko A:n toimeksiantosopimuksen perusteella tapahtuneeseen työskentelyyn X Oy:lle soveltaa työntekijän eläkelakia vai yrittäjän eläkelakia. Vakuutusoikeus totesi, että ratkaistaessa työeläkevakuuttamisessa sovellettavaa lakia on keskeistä arvioida, täyttyvätkö kaikki työsopimuslain 1 luvun 1 §:n 1 momentissa säädetyt työsuhteen tunnusmerkit. Asianosaisten välisellä sopimuksella ei yksin ole ratkaisevaa merkitystä, vaan asiantilan tulee myös käytännössä vastata työn suorittamisen muodosta tehtyä sopimusta. A:n työskentelyn tosiasialliset olosuhteet viittasivat työsuhteeseen, joten vakuutusoikeus katsoi asiaa kokonaisuutena arvioiden, että A:n X Oy:n
225 näyttökertaa
VakO 22004:2021: Tuliko A:n vanhuuseläkkeen alkamisen jälkeen maksettua 23 500 euron suuruista työansiota ei kohdentaa ansainta-aikaan?
Asianumero: 22004:2021Päätöksen antopäivä: 25.10.2022 Tiivistelmä päätöksen sisällöstä Asiassa oli ratkaistavana kysymys työansioiden kohdentamisesta ansainta-ajalle myönnettäessä henkilölle vanhuuseläkkeen rinnalla kertynyt vanhuuseläke. Oikeuskäytännössä edellytyksenä ansioiden kohdentamiselle on pidetty sitä, että takautuvasti maksetun työansion määrä on kuukausieläkkeen viisinkertaista määrää suurempi. Kyseessä olevassa tilanteessa kuukausieläkkeen määränä pidettiin tässä vaiheessa myönnettävän vanhuuseläkkeen rinnalla karttuneen vanhuuseläkkeen määrän sijasta kaikkien henkilölle myönnettyjen vanhuuseläkkeiden kokonaismäärää. Takautuvasti maksettua työansiota ei kohdennettu ansainta-ajalle, koska sen määrä oli pienempi kuin kaikkien henkilölle myönnettyjen eläkkeiden kuukausittainen määrä viisinkertaisena. Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätös kumottiin.
278 näyttökertaa
VakO 21052:2021: Edellyttikö hoitorahan myöntäminen lapsen hoitoon osallistuvalle vanhemmalle sitä, että vanhempi tosiasiallisesti työskenteli korvausjakson aikana?
Diaarinumero: 21052:2021Antopäivä: 8.4.2022 Vakuutusoikeus katsoi, että lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain mukaisen joustavan hoitorahan myöntäminen lapsen hoitoon osallistuvalle vanhemmalle edellytti, että vanhempi tosiasiallisesti työskenteli korvausjakson aikana. Esitiedot Kansaneläkelaitos muun ohella hylkäsi 19.8.2020 antamallaan päätöksellä A:n joustavaa hoitorahaa koskevan hakemuksen ajalta 18.3.–26.4.2020, koska hän ei ollut lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa edellytetyllä tavalla työskennellyt kyseisellä ajalla. A haki muutosta Kansaneläkelaitoksen päätökseen sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnalta. A vaati, että hänelle myönnetään joustava hoitoraha ajalle 18.3.–26.4.2020. Muutoksenhakulautakunnan ratkaisu Sosiaaliturva-asioiden
238 näyttökertaa
Tilasto työeläkepäätöksistä
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta ja vakuutusoikeus: Päätös Työnkuva (nykyinen ja entiset) Ikä Sairaudet Lopputulos TELK/1684/3000/2015 Perushoitaja. Apuhoitajan ja muistihoitajan koulutus. 61-vuotias. Pitkäaikaiset käsien nivelrikkovaivoja, sormien turvotusta, kosketusarkuutta, virheasentoja, kömpelyyttä ja heikkoa puristusvoimaa. TELK kumosi eläkelaitoksen päätöksen todeten, että A:lla on oikeus täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen. TELK/4877/3000/2014 Vuoromestari ja palvelupäällikkö. 60-vuotias. Niskahartiaseudun särkyä, oikean yläraajan säteilykipua, alaselän kipuja, rappeumamuutoksia ja skolioosi. TELK hylkäsi A:n valituksen. Vakuutusoikeus ei muuttanut TELK:n päätöstä. TELK/3137/3000/2014 Nuohooja, nuohoojayrittäjä sekä rakennustyömies. Nuohoojan ammattitutkinto. 58-vuotias. Rasitushengenahdistusta, keuhkoahtaumatauti ja keuhkolaajentuma. TELK hylkäsi A:n valituksen.
244 näyttökertaa
SAMU 6880/7/11: Oliko uusi työkyvyttömyys aiheutunut samasta sairaudesta kuin aiempi työkyvyttömyys, jonka perusteella sairauspäivärahaa oli maksettu enimmäisaika?
A vaati sairauspäivärahaa, koska työkyvyttömyys oli aiheutunut selkäsairaudesta. A:n edellinen työkyvyttömyys oli aiheutunut nivelrikosta ja psyykkisistä sairauksista. A katsoi, että kyseessä oli siten eri sairaudet. Kansaneläkelaitos ei myöntänyt sairauspäivärahaa, koska sairauspäivärahan enimmäisaika oli täyttynyt eikä A ollut enimmäisajan jälkeen työkykyinen yhtäjaksoisesti vähintään 12 kuukautta. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta katsoi, että kyseessä oli osittain sama sairaus. Tästä syystä A:lla ei lautakunnan mukaan ollut oikeutta sairauspäivärahaan, koska hän ei ollut enimmäisajan jälkeen työkykyinen yhtäjaksoisesti vähintään 12 kuukautta ja työkyvyttömyys ei ollut aiheutunut uudesta sairaudesta.
311 näyttökertaa
FINE-041952: Oliko yksityisyrittäjänä toiminut A oikeutettu päiväkorvaukseen ohimenevän työkyvyttömyyden perusteella?
A haki henkilövakuutuksesta päiväkorvausta masennuksen aiheuttamasta työkyvyttömyydestä ajalta 29.10.2020-30.10.2021. Vakuutusyhtiö maksoi päivärahakorvausta työttömyyysajalta 29.10.2020-31.7.2021, mutta kieltäytyi suorittamasta korvausta ajalta 1.8.2021-30.10.2021, koska A ei ollut yhtiön mukaan vakuutusehtojen edellyttämällä tavalla työkyvytön. Toisin kuin vakuutusyhtiö, FINE katsoi, että A oli ollut ajalla 1.8.2021-30.10.2021 vakuutusehtojen edellyttämättä tavalla täysin kyvytön, joten FINE suositti vakuutusyhtiötä maksamaan A:lle päiväkorvausta kyseiseltä ajalta. FINE totesi, että A:n työn on kuvattu olevan sekä emotionaalisesti että kognitiivisesti vaativaa. Työ on edellyttänyt hyvää riskinsieto- ja päätöksentekokykyä sekä vahvaa oma-alotteisuutta. Ottaen huomioon
212 näyttökertaa
TTLK 2330/12/P: Voitiinko korotusosaa peruspäivärahaan maksaa kolmen vuoden työhistorian perusteella yrittäjän peruspäivärahaan?
Asiassa oli kysymys siitä, voitiinko korotusosaa peruspäivärahaan kolmen vuoden työhistorian perusteella maksaa yrittäjän peruspäivärahaan. Kansaneläkelaitoksen päätös oli antanut A:lle päätöksen peruspäivärahasta, mutta päätöksen mukaan korotusosaa kolmen vuoden työhistorian perusteella ei makseta yrittäjän peruspäivärahaan. A vaati edelleen muutosta päätökseen ja korotusosan maksamista työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnasta, joka hylkäsi valituksen. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan mukaan mitään syyttä muuttaa päätöstä ei ole esitetty. TELK 2330/12/P Diaarinumero 2330/12/P Ratkaisupäivä 24.10.2012 TTL 6 luku 1 § ja 3§ Työttömyysturva, Peruspäiväraha, Korotusosa, Työssäoloehto, Palkansaaja, Yrittäjä Korotusosaa peruspäivärahaan kolmen vuoden työhistorian
243 näyttökertaa
VakO 21318:2021: Oliko takaisinperinnän perustetta koskevaa asia ratkaistu asianmukaisesti omaehtoisten opintojen tukemisen lakkauttamisen osalta valituskelpoisella päätöksellä?
Diaarinumero: 21318:2021Antopäivä: 3.3.2022 A:n työmarkkinatuki oli lakkautettu 1.7.2018 lukien sillä perusteella, että A oli päätoiminen opiskelija. Kansaneläkelaitos ei ollut antanut A:lle valituskelpoista päätöstä siitä, oliko A:n omaehtoisen opiskelun tukeminen työttömyysetuudella tullut lakkauttaa 1.7.2018 lukien. Vakuutusoikeudessa oli käsiteltävänä valitusasia koskien työmarkkinatuen ja korotusosan liikamaksun takaisinperintää ajalta 1.7.–10.12.2018. Vakuutusoikeus kumosi sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksen ja palautti asian Kansaneläkelaitokselle uudelleen käsiteltäväksi, koska takaisinperinnän perustetta koskevaa asiaa ei oltu omaehtoisten opintojen tukemisen lakkauttamisen osalta asianmukaisesti ratkaistu valituskelpoisella päätöksellä. Esitiedot Kansaneläkelaitos oli myöntänyt A:lle työmarkkinatuen ja
172 näyttökertaa
Hämeenlinnan HAO 08.10.2021: Toimeentulotuen jaksottaminen, kun A sai työttömyysetuutta
Asiassa oli kysymys siitä, oliko Kela voinut ottaa huomioon A:n työttömyysetuuden kertoimen 21,5 mukaan laskettuna perustoimeentulotukea tammi – maaliskuulle 2021 määrättäessä. Hallinto-oikeus kumosi Kelan päätöksen ja palautti asian uudelleen käsiteltäväksi Kelalle, koska Kela oli ottanut A:n tulona huomioon työttömyysetuuden kertoimella 21,5 jaksotettuna, mutta hallinto-oikeuden mukaan A ei ollut saanut kahta työttömyysetuuserää tai muutakaan kertatuloa, joka olisi voitu jaksottaa useammalle kuukaudelle. Kelan 21,5 -kerrointa käytetään silloin, jos työttömyysetuutta saa yhtenä kuukautena kaksi kertaa eli toisin sanoen silloin, kun kaksi maksuerää ajoittuu
188 näyttökertaa
SAMU 13821/7/11: Voitiinko A:ta pitää estyneenä sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi tekemästä työtään ja oliko hänellä siten ollut oikeus sairauspäivärahaan ajalla 1.6.2007–31.12.2007?
Asiassa oli kysymys siitä, voitiinko kirvesmies A:ta pitää estyneenä sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi tekemästä työtään ja oliko hänellä siten ollut oikeus sairauspäivärahaan ajalla 1.6.2007–31.12.2007. A:lla oli todettu hyperkeratoosia käsissä sekä hänellä oli ollut toistuvia ruusuihottumia. Akuutti ruusuihottuma tuli toukokuussa, jonka vuoksi hän aloitti antibioottihoidon ja estolääkityksen. Kansaneläkelaitos antoi päätöksen, jolla A:lle myönnettiin ajalle 31.3.-31.5. sairauspäivärahaa, mutta ei päivärahaa. A vaati edelleen päivärahaa myönnettäväksi pidemmälle ajalle 1.6-31.12. Sosiaaliturvan muutoksenhakulauta hylkäsi valituksen sillä perusteella, että A:ta ei voitu pitää estyneenä sairaudesta johtuvan
253 näyttökertaa
SAMU 10925/7/11: Oliko A:lla oikeus sairauspäivärahaan, kun A:lla oli todettu määrittämätön selkäsärky, risti-suoliluunivelen nyrjähdys tai venähdys, suoliluu-säärisiteen oireyhtymä, rintarangan kipu sekä määrittämätön skolioosi?
Ratkaisussa oli kysymys siitä, aiheuttivatko A:n sairaudet sairauspäivärahaan oikeuttavaa työkyvyn alentumista. A:n päätös sairauspäivärahasta hylättiin ajalla 1.3.2007-31.5.2007, koska A:ta ei esitetyn selvityksen perusteella pidetty työkyvyttömänä. A vaati muutoksenhakulautakunnassa sairauspäivärahan myöntämistä vedoten työkyvyttömyyteensä ja uuteen lääkärinlausuntoon. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta katsoi, että vaikka A:n työkyky oli alentunut, hänen tuki- ja liikuntaelinten toimintakyky oli kuitenkin kohtuullinen, eikä niiden osalta ollut todettu työkykyyn merkittävästi vaikuttavia sairauslöydöksiä. Siten muutoksenhakulautakunta katsoi kokonaisuutena arvioiden, että A:lla oli vielä työkykyä jäljellä eikä hän ollut estynyt sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi
216 näyttökertaa
VakO 3756:2019: Katsottiinko työansio sen kalenterivuoden ansioksi, jona se oli ansaittu siltä osin kuin takautuvasti maksettu suoritus ylitti kuukausieläkkeen viisinkertaisen määrän?
A:lle oli myönnetty työkyvyttömyyseläke eläkelaitoksen päätöksellä 1992 alkaen. A haki muutosta eläkelaitolaitoksen päätökseen TELKistä ja vaati, että hänen koko työhistoriansa lasketaan uudelleen ja otetaan huomioon sekä yksityiset työnantajat että valtion eläkekertymät. A:n mukaan hänen eläkkeeseensä ei laskettu hänen joulukuussa 2018 saamistaan ja vuoden 2019 alussa saamistaan vuoden 2014 korjatuista palkoista. Vakuutusoikeus muutti työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätöstä siten, että A:lle määrättiin maksettavaksi vanhuuseläke 1.4.2018 alkaen myös hänelle 30.11.2018 maksettujen, ennen vanhuuseläkkeen alkamista ansaittujen ansioiden perusteella kertyneestä eläkkeestä. Vakuutusoikeuden mukaan työansio katsottiin sen
286 näyttökertaa
SAMU 10271/7/01: Oliko A:lla oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen, kun A:lla oli todettu masennus, ahdistuneisuushäiriö, moninivelrikko, obesiteetti ja kaularangan nikamavälilevysairaus?
A vaati työkyvyttömyyseläkettä myönnettäväksi vedoten kiputolojen ja masennuksen aiheuttamaan toimintakyvyn alenemaan. A:lla oli todettu lieväasteinen masennusoireisto, ahdistuneisuushäiriö, moninivelrikko, obesiteetti, kaularangan nikamavälilevysairaus, niska-hartiaseudun oireita, kaularangan rappeumaa sekä rannekanavaoireyhtymä. A:lla ei ollut ammatillista koulutusta. Hän oli työskennellyt perhepäivähoitajana, myyjänä sekä ollut sittemmin kotiäitinä. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen sillä perusteella, että A:lla oli vielä työkykyä jäljellä, vaikka A:n työkyky olikin hänen sairauksiensa vuoksi alentunut. SAMU 10271/7/01 Otsikko: Työkyvyttömyyseläkettä ei myönnetty Ratkaisupäivämäärä: 14.10.2008 Diaarinumero: 10271/7/01 Tiivistelmä: Kysymys oli oikeudesta työkyvyttömyyseläkkeeseen. Työkyvyttömyyseläkettä ei myönnetty, koska vakuutetulla katsottiin olevan vielä
263 näyttökertaa
SAMU 7582/16: Aiheuttiko masennus ja ahdistuneisuus lähihoitajalle sairauspäivärahaan oikeuttavaa työkyvyn alentumista?
A haki sairauspäivärahaa masennuksen ja ahdistuksen perusteella. Kansaneläkelaitos hylkäsi A:n hakemuksen, koska A:ta ei voitu pitää käytettävissä olevien tietojen perusteella sairausvakuutuslain mukaisesti työkyvyttömänä. A vaati edelleen sairauspäivärahaa sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta, joka kuitenkin hylkäsi valituksen. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta otti huomioon, ettei A:lla todettu kuitenkaan aloite- tai keskittymiskyvyttömyyttä, ja hän oli kyennyt huolehtimaan itsestään, asioistaan ja kodistaan normaalisti. Lautakunta katsoi, että A:n työkyky oli alentunut, mutta kokonaisuutena arvioiden hänellä oli vielä työkykyä jäljellä. SAMU 7582/16 Otsikko: Työkyky ei ollut alentunut sairauspäivärahaan oikeuttavalla tavalla Ratkaisupäivämäärä: 24.11.2016 Diaarinumero: 7582/16
192 näyttökertaa
SAMU 7415/16: Oliko A:n työkyky alentunut sairauspäivärahaan oikeuttavalla tavalla osalta haettua aikaa, kun A:lla oli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö sekä määrittämätön kaksisuuntainen mielialahäiriö?
A haki sairauspäivärahaa sillä perusteella, että hänen työkykynsä oli alentunut aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön sekä määrittämättömän kaksisuuntaisen mielialahäiriön takia. Kansaneläkelaitos hylkäsi A:n hakemuksen, koska A:n katsottiin sairaudesta johtuvista toimintakyvyn rajoitteista huolimatta kykenevän tekemään tavallista työtään. A vaati edelleen sairauspäivärahaa sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnassa. Lautakunta muutti valituksenpäätöstä siten, että A:n katsottiin olevan työkyvytön 23.4.2016 alkaen 31.5.2016 saakka. Tätä edeltävältä ajalta mielialahäiriö kuvautui lautakunnan mukaan lieväasteisena, joten A:ta ei voitu sen takia pitää täysin työkyvyttömänä. SAMU 7415/16 Otsikko: Työkyky oli alentunut sairauspäivärahaan oikeuttavalla tavalla osalta
179 näyttökertaa
SAMU 7039/16: Oliko A:lla oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen, kun A:lla oli masennus ja paniikkihäiriö?
A haki Kansaneläkelaitoksesta työkyvyttömyyseläkettä masennuksen ja paniikkihäiriön perusteella. Työkyvyttömyyseläkettä ei myönnetty, koska A:ta ei pidetty kansaneläkelain tarkoittamalla tavalla työkyvyttömänä. A vaati työkyvyttömyyseläkettä myönnettäväksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta, mutta lautakunta hylkäsi valituksen. Vaikka A ei kyennyt sosiaalisesti vaativaan työhön ja työkyky täysipäiväiseen työhön oli epävarmaa, lautakunta katsoi, että A:lla oli työkykyä itselleen sopivaan työhön. SAMU 7039/16 Otsikko: Työkyvyttömyyseläkettä ei myönnetty masennuksen ja paniikkihäiriön perusteella Ratkaisupäivämäärä: 24.11.2016 Diaarinumero: 7039/16 Tiivistelmä: Kysymys oli oikeudesta työkyvyttömyyseläkkeeseen edelleen 1.2.2016 lukien. Työkyvyttömyyseläkettä ei myönnetty, koska vakuutetulla katsottiin olevan työkykyä jäljellä, vaikka työkykyä
198 näyttökertaa
SAMU 4529/08/20: Oliko A:n työkyky alentunut sairauspäivärahaan oikeuttavalla tavalla, kun A:lla oli todettu alkoholimaksasairaus, alkoholin aiheuttama hermostorappeuma, pohjehermon halvaus, diabetes ja verenpainetauti?
Asiassa oli kysymys oikeudesta sairauspäivärahaan. A vaati sairauspäivärahaa myönnettäväksi 1.1.2008 lukien vedoten lääketieteelliseen selvitykseen. A:lla oli todettu alkoholimaksasairaus, alkoholin aiheuttama hermostorappeuma, pohjehermon halvaus, diabetes ja verenpainetauti. Kansaneläkelaitos hylkäsi hakemuksen, koska A:ta ei voitu pitää työkyvyttömänä. A valitti asiasta sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalle, joka katsoi, että A:n työkyky oli alentunut pääasiassa runsaan alkoholinkäytön vuoksi. Viitteitä alkoholinkäytön aiheuttamista elinmuutoksista oli olemassa, mutta niiden vaikutusta työkykyyn ei voitu luotettavasti arvioida alkoholinkäytön jatkuessa edelleen. Kokonaisuutena arvioiden lautakunnan mukaan A:lla oli vielä työkykyä jäljellä eikä hän ollut
180 näyttökertaa
SAMU 6017/16: Oliko A:n työkyky alentunut sairauspäivärahaan oikeuttavalla tavalla, kun A:lla oli masennus, persoonallisuuden estyneisyyttä ja vaativuutta ja sekamuotoiset persoonallisuushäiriöt?
A haki sairauspäivärahaa ajalta 19.6.2015-31.1.2017, mutta Kansaneläkelaitos hylkäsi A:n hakemuksen, koska A:ta ei esitetyn selvityksen perusteella voitu pitää työkyvyttömänä. A:lla oli todettu masennus ja sekamuotoiset persoonallisuushäiriöt. Lisäksi hän oli saanut psykoterapiakuntoutusta, joka ei ollut toteutunut aivan suunnitellusti. A vaati muutoksenhakulautakunnassa sairauspäivärahaa, tosin myös lautakunta hylkäsi valituksen, mutta vain koskien aikaa ennen 4.2.2016. Koskien aikaa 4.2.2016 lukien palautettiin Kansaneläkelaitokselle uuden valituskelpoisen päätöksen antamiseksi. Lisäksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta totesi, että hakemus oli myöhästynyt ajalta 19.6.2015 – 22.10.2015 eikä sairauspäivärahaan olisi ollut mainitulta ajalta
183 näyttökertaa
SAMU 3520/16: Oliko opiskelija A:n työkyky alentunut sairauspäivärahaan oikeuttavalla tavalla, kun A:lla oli yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, traumaperäinen stressireaktio, epävakaa persoonallisuus, paraplegia; aivovamman myöhäisvaikutukset ja muu sijainniltaan määrittämätön yläraajan murtuma?
A:lla oli todettu yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, traumaperäinen stressireaktio, epävakaa persoonallisuus, paraplegia; aivovamman myöhäisvaikutukset ja muu sijainniltaan määrittämätön yläraajan murtuma. A vaati sairauspäivärahaa vedoten lääketieteelliseen selvitykseen terveydentilastaan. Lisäksi A:lla oli päihdekäyttöä, joka vaikutti lautakunnan mukaan mielialaoireiden luotettavaa arviointia. Lautakunnan mukaan A:lla oli vielä kokonaisuutena arvioiden työkykyä jäljellä eikä hän ollut estynyt sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi opiskelemasta. Siten A:ta ei pidetty sairauspäivärahaan oikeutetulla tavalla työkyvyttömänä. SAMU 3520/16 Otsikko: Työkyky ei ollut alentunut sairauspäivärahaan oikeuttavalla tavalla Ratkaisupäivämäärä: 13.10.2016 Diaarinumero: 3520/16 Tiivistelmä: Kysymys siitä, aiheuttiko yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, traumaperäinen stressireaktio,
180 näyttökertaa
SAMU 25729/15: Oliko A:lla oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen, kun A:lla oli rankaperäinen kipuoireisto, paniikkihäiriö ja yleistynyt ahdistuneisuushäiriö?
A haki työkyvyttömyyseläkettä sillä perustella, että hänellä oli rankaperäinen kipuoireisto, paniikkihäiriö ja yleistynyt ahdistuneisuushäiriö. A:n mukaan hän ei pystynyt tekemään työtään edes osa-aikaisesti fyysisten sairauksien ja psyykkisen oirehdinnan takia. Kansaneläkelaitos katsoi, ettei A:ta voitu pitää kansaneläkelain tarkoittamalla tavalla työkyvyttömänä, sillä tulehduksellista nivelsairautta ei ollut todettu eikä kliinisessä tutkimuksessa ollut kuvattu ylä- tai alaraajojen liikehermojen toimintahäiriöitä. A valitti ratkaisusta sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan, joka hylkäsi valituksen. Lautakunta katsoi, että A:n työkyky oli hänen sairauksiensa vuoksi alentunut, mutta kokonaisuutena arvioiden A:lla oli vielä työkykyä jäljelle
206 näyttökertaa