VakO 3479:2018: Kuka saa ratkaista työkyvyttömyyseläkehakemuksen ja kuka on esteellinen?

Tapauksessa oli kysymys siitä, oliko kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä koskevan valitusasian ratkaisemiseen osallistunut sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan jäsen B esteellinen sillä perusteella, että hän oli Kansaneläkelaitoksen eläkeasiain neuvottelukunnan jäsen samanaikaisesti. B oli mukana ratkaisemassa A:n työkyvyttömyyseläkehakemusta muutoksenhakulautakunnassa.

Kuten yllä todettiin, tässä tapauksessa työkyvyttömyyseläkehakemuksen ratkaisussa oli mukana henkilö, joka oli Kansaneläkelaitoksen eläkeasian neuvottelukunnan jäsen. Kelan neuvottelukunnassa on viranomaisten, yhteisöjen ja etujärjestöjen sekä Kansaneläkelaitoksen henkilöstön edustus, josta päättää kansaneläkelaitoksen hallitus. Nykyisellä toimikaudella (1.7.2020-30.6.2023) neuvottelukunnassa on mm. eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n, Suomen Yrittäjien sekä Työeläkevakuuttajat TELA ry:n edustus.

Koska Kansaneläkelaitoksen neuvottelukunnan jäsen oli mukana ratkaisemassa työkyvyttömyyseläkehakemusta, on syytä kysyä, mikä on kyseisen neuvottelukunnan rooli sosiaaliturva-asioissa. Kelan hallitus asettaa neuvottelukunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Kansaneläkelaitoksen neuvottelukunta voi antaa lausuntoja sekä tehdä esityksiä laitoksen hallitukselle periaatteellista laatua olevissa tai muuten tärkeissä sosiaaliturva-asioissa.

Kelan työkyvyttömyyseläkehakemusten ratkaisutoiminnasta ja hakemusten lääketieteellisestä arviointityöstä vastaa Työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisukeskus, joka ratkaisee työkyvyttömyyseläkehakemukset. Kelan asiantuntijalääkäri ja etuuskäsittelijä arvioivat hakijan työkyvyn lääkärinlausunnon ja hakemuksen tietojen perusteella.

A haki työkyvyttömyyseläkettä, mutta kansaneläkelaitos hylkäsi hakemuksen. Sen jälkeen A haki muutosta sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnassa, joka hylkäsi A:n valituksen.  A katsoi, että B oli esteellinen ratkaisemaan muutoksenhakulautakunnassa hänen valituksensa, koska hän oli Kansaneläkelaitoksen eläkeasiain neuvottelukunnan jäsen.

Vakuutusoikeus totesi, että B on ollut Kansaneläkelaitoksen eläkeasiain neuvottelukunnan jäsen, mutta eläkeasiain neuvottelukunta ei ole käsitellyt A:n työkyvyttömyyseläkeasiaa eikä se ole Kansaneläkelaitoksen hallintoelin. Siitä huolimatta, että neuvottelukunta ei ole vakuutusoikeuden mukaan hallintoelin, Kelan hallitus asettaa neuvottelukunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan sekä se voi tehdä esityksiä laitoksen hallitukselle.

Vakuutusoikeus katsoi, ettei B ole ollut palvelussuhteessa Kansaneläkelaitokseen eikä hänelle ole myöskään maksettu palkkioita neuvottelukunnan jäsenyydestä eikä sen kokouksiin osallistumista. Tämän perusteella vakuutusoikeus katsoi, ettei B:lle ole muodostunut neuvottelukunnan jäsenyyden vuoksi taloudellista riippuvuutta Kansaneläkelaitokseen eikä B ollut siten esteellinen osallistumaan A:n valitusasian käsittelyyn eli työkyvyttömyyseläkehakemuksen ratkaisemiseen sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnassa.


Lue ratkaisu VakO 3479:2018