Press "Enter" to skip to content

VakO 21052:2021: Edellyttikö hoitorahan myöntäminen lapsen hoitoon osallistuvalle vanhemmalle sitä, että vanhempi tosiasiallisesti työskenteli korvausjakson aikana?

Diaarinumero: 21052:2021
Antopäivä: 8.4.2022

Vakuutusoikeus katsoi, että lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain mukaisen joustavan hoitorahan myöntäminen lapsen hoitoon osallistuvalle vanhemmalle edellytti, että vanhempi tosiasiallisesti työskenteli korvausjakson aikana.

Esitiedot

Kansaneläkelaitos muun ohella hylkäsi 19.8.2020 antamallaan päätöksellä A:n joustavaa hoitorahaa koskevan hakemuksen ajalta 18.3.–26.4.2020, koska hän ei ollut lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa edellytetyllä tavalla työskennellyt kyseisellä ajalla.

A haki muutosta Kansaneläkelaitoksen päätökseen sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnalta. A vaati, että hänelle myönnetään joustava hoitoraha ajalle 18.3.–26.4.2020.

Muutoksenhakulautakunnan ratkaisu

Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta kumosi Kansaneläkelaitoksen päätöksen ja palautti asian Kansaneläkelaitokselle toimenpiteitä varten.

Muutoksenhakulautakunnan päätöksen perustelut

Suomessa tosiasiallisesti asuvalla alle kolmevuotiaan lapsen vanhemmalla tai muulla huoltajalla, joka osallistuu lapsen hoitoon, on oikeus saada joustavaa hoitorahaa 243,58 euroa kalenterikuukaudessa vuonna 2020, jos hänen keskimääräinen viikoittainen työaikansa on enintään 22,5 tuntia tai enintään 60 prosenttia alan tavanomaisesta kokopäivätyön työajasta.

Oikeus joustavaan hoitorahaan on lapsen vanhemmalla tai muulla huoltajalla, joka työskentelee: 
1) työ- tai virkasuhteessa; 
2) yrittäjänä ja jolla on yrittäjän eläkelaissa tarkoitettu vakuutus; 
3) maatalousyrittäjänä ja jolla on maatalousyrittäjän eläkelain 10 §:ssä tarkoitettu vakuutus; 
4) apurahansaajana ja jolla on maatalousyrittäjän eläkelain 10 a §:ssä tarkoitettu vakuutus.

Molemmilla vanhemmilla tai huoltajilla on oikeus saada joustavaa hoitorahaa saman kalenterikuukauden ajalta, jos he eivät ole yhtäaikaisesti poissa työstä lapsen hoidon vuoksi.

Joustavaa hoitorahaa ei makseta lapsen vanhemmalle tai huoltajalle siltä ajalta kun: 
1) hän itse hoitaa lasta saaden kotihoidon tukea; 
2) hänellä on oikeus äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaan taikka osittaiseen vanhempainrahaan tai kun näiden etuuksien maksamiselle sairausvakuutuslaissa säädetty aika jatkuu; 
3) hänelle maksetaan erityisäitiysrahaa.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan A:lle on myönnetty joustava hoitoraha ajalle 13.1.2020–1.4.2021. A on ollut sairauslomalla ajalla 18.3.2020–26.4.2020.

Kansaneläkelaitos on valituksenalaisella päätöksellä lakkauttanut A:n joustavan hoitorahan takautuvasti ajalta 18.3.2020–26.4.2020, koska A ei ole ollut sairauden vuoksi työssä kyseisellä ajalla.

Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta toteaa, että sairausvakuutuslaissa ei ole säädetty joustavan hoitorahan lakkauttamisesta tilanteessa, jossa etuuden saaja on jäänyt sairauslomalle työstään.

Muutoksenhakulautakunta kumoaa siten valituksenalaisen päätöksen, koska joustavan hoitorahan lakkauttaminen sairausloman perusteella ei perustu lakiin.

Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa

Kansaneläkelaitos haki muutosta sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätökseen ja vaati sen kumoamista sekä asian jättämistä Kansaneläkelaitoksen 19.8.2020 antaman päätöksen varaan.

Kansaneläkelaitos perusteli vaatimustaan sillä, että se ei ollut perustanut 19.8.2020 antamaansa päätöstä A:n sairauslomaan tai työkyvyttömyyteen, taikka sille, että A:n hakema sairaspäiväraha olisi joustavaan hoitorahaan nähden niin kutsuttu estävä tai ensisijainen etuus. Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 13 a §:ssä edellytetään henkilöltä tosiasiallista työskentelyä ajalla, jolta hänelle maksetaan pykälän mukaista joustavaa hoitorahaa. Koska joustava hoitoraha on kuukausietuus, johtaa vakiintuneen etuuskäytännön mukaisesti vähintään yhden kuukauden yhtäjaksoinen keskeytys tosiasiallisessa työskentelyssä siihen, että etuusoikeus joustavaan hoitorahaan lakkaa. A:n tosiasiallinen työskentely oli ollut riidattomasti keskeytyneenä yli yhden kuukauden ajan. Näin ollen hänellä ei ole ollut oikeutta joustavaan hoitorahaan ajalta 18.3.–26.4.2020.

Vakuutusoikeuden ratkaisu

Vakuutusoikeus kumosi sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksen ja jätti asian Kansaneläkelaitoksen 19.8.2020 antaman päätöksen varaan.

Vakuutusoikeuden perustelut

Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 13 a §:n 1 momentin mukaan Suomessa tosiasiallisesti asuvalla alle kolmevuotiaan lapsen vanhemmalla tai muulla huoltajalla, joka osallistuu lapsen hoitoon, on oikeus saada joustavaa hoitorahaa: 
1) 240 euroa kalenterikuukaudessa, jos hänen keskimääräinen viikoittainen työaikansa on enintään 22,5 tuntia tai enintään 60 prosenttia alan tavanomaisesta kokopäivätyön työajasta; tai 
2) 160 euroa kalenterikuukaudessa, jos hänen keskimääräinen viikoittainen työaikansa on enemmän kuin 22,5 tuntia mutta enintään 30 tuntia tai enintään 80 prosenttia alan tavanomaisesta kokopäivätyön työajasta.

Saman pykälän 2 momentin mukaisena edellytyksenä joustavan hoitorahan saamiselle on, että lapsen vanhempi tai muu huoltaja työskentelee: 
1) työ- tai virkasuhteessa; 
2) yrittäjänä ja jolla on yrittäjän eläkelaissa tarkoitettu vakuutus; 
3) maatalousyrittäjänä ja jolla on maatalousyrittäjän eläkelain 10 §:ssä tarkoitettu vakuutus; 
4) apurahansaajana ja jolla on maatalousyrittäjän eläkelain 10 a §:ssä tarkoitettu vakuutus.

Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 20 §:n mukaan Kansaneläkelaitos voi yhdenmukaisen ratkaisukäytännön varmistamiseksi antaa ohjeita etuuksien käsittelemisestä. Vakuutusoikeus toteaa, että Kansaneläkelaitoksen etuusohjeet ovat laintulkintaohjeita, joita Kansaneläkelaitoksessa käytetään apuna etuuksien ratkaisutyössä ja neuvonnassa. Ohjeet on tarkoitettu ensisijaisesti Kansaneläkelaitoksen ja sen yhteistyötahojen käyttöön. Etuusohjeet eivät ole vakuutusoikeutta tai sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaa sitovia oikeusohjeita, mutta korvauskäytännön yhtenäisyyden turvaamiseksi ne voidaan ottaa soveltuvin osin huomioon.

Joustavaa hoitorahaa koskevien Kansaneläkelaitoksen etuusohjeiden mukaan, jos henkilöllä ei ole lainkaan työtunteja haetulla ajalla, hänellä ei ole oikeutta joustavaan hoitorahaan. Lisäksi kyseisten etuusohjeiden mukaan, jos joustavan hoitorahan saaja sairastuu niin, ettei joustavan hoitorahan hakujaksolla ole lainkaan toteutuneita työtunteja, hakemus hylätään sillä perusteella, että työaikaedellytys ei hakujaksolla täyty. Joustava hoitoraha lakkautetaan työkyvyttömyyden alusta lukien, jos työkyvyttömyys on kestänyt yhdenjaksoisesti yli neljä viikkoa.

Vakuutusoikeuden arvion mukaan lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 13 a §:n 1 momentin sanamuodon voidaan tulkita tarkoittavan, että joustavan hoitorahan myöntäminen edellyttää henkilöllä olleen korvausjaksolla tosiasiallisesti työaikaa. Nyt tehtävää tulkintaa tosiasiallisesta työajasta ja työskentelystä etuuden myöntämisen edellytyksenä tukee pykälän 2 momentti, jonka 1 kohdan mukaan oikeus joustavaan hoitorahaan on 1 momentissa säädetyin edellytyksin lapsen vanhemmalla tai muulla huoltajalla, joka työskentelee työ- tai virkasuhteessa. Näin ollen vakuutusoikeus katsoo, että joustavan hoitorahan maksaminen voidaan lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 13 a §:n 1 momentin mukaisen työaikaa koskevan edellytyksen ja 2 momentin mukaisen työskentelyedellytyksen perusteella lakkauttaa, mikäli lapsen vanhempi ei ole Kansaneläkelaitoksen etuusohjeissakin selostetulla tavalla työskennellyt lainkaan yli neljän viikon tarkastelujakson aikana.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan A ei ole valituksen kohteena olevalla ajalla 18.3.–26.4.2020 työskennellyt sairastumisestaan johtuen lainkaan. Tähän nähden Kansaneläkelaitos on voinut evätä A:lta joustavan hoitorahan kyseiseltä ajalta, joten sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan ei olisi tullut päätöksessään mainituilla perusteilla kumota Kansaneläkelaitoksen 19.8.2020 antamaa päätöstä.

Lainkohdat

Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta 13 a § 1 ja 2 mom. 
Laki Kansaneläkelaitoksesta 20 §

 127 näyttökertaa