Usein kysytyt kysymykset – Tyoelakeriidat.fi

Työkyvyttömyyseläkeriitojen usein kysytyt kysymykset. Miten päästä työkyvyttömyyseläkkeelle? Miten tehdä hyvä työkyvyttömyyseläkehakemus? Miten työkykyä arvioidaan? Pääseekö työkyvyttömyyseläkkeelle, jos sairastaa masennusta tai on yleinen ahdistuneisuushäiriö? Millä sairaudella, vialla tai vammalla pääsee työkyvyttömyyseläkkeelle? Miksi hakemus on hylätty? Milloin kannattaa hakea muutosta päätökseen? Entä mitä kannattaa huomioida muutoksenhaussa?

Miten päästä työkyvyttömyyseläkkeelle?

Vaihtoehto 1: Työkyvyttömyyseläkettä voi hakea eläkelaitokselta tai Kelalta.

Hakijan tulee liittää hakemukseen selvitys sellaisesta sairaudesta, viasta tai vammasta, jonka johdosta hakijan työkyky on heikentynyt vähintään kahdella viidesosalla yhtäjaksoisesti ainakin vuoden ajan (työntekijän eläkelain 35 §). Hakijan voi kääntyä esimerkiksi työterveyshuollon puoleen, hakea B-lääkärinlausunnon sekä mahdollisesti muita selvityksiä sairaudesta, viasta tai vammasta, jotka liitetään hakemukseen. Pelkkä sairaus, vika tai vamma ei automaattisesti johda työkyvyttömyyseläkkeen myöntämiseen. Ei voida sanoa, että tietyn sairauden, vian tai vamman perusteella hakija pääsisi työkyvyttömyseläkkeelle, vaan työkyvyttömyyseläkkeen myöntämiseen voi vaikuttaa muun muassa hakijan ikä, koulutus, aikaisempi toiminta, asuinpaikka sekä muut seikat.

Vaihtoehto 2: Hakija hakee ensin kuntoutustukea (eli määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä) ja kuntoutustuen jälkeen työkyvyttömyyseläkettä.

Toisinaan hakija ei pääse työkyvyttömyyseläkkeelle, mikäli katsotaan, että hakijalla on mahdollisuus kuntoutua takaisin työelämään. Tällöin hakijan tulee hakeutua kuntoutukseen. Lähtökohtaisesti helpoin tapa päästä työkyvyttömyyseläkkeelle kaikista vaihtoehdoista voi olla se, että henkilö on saanut kuntoutustukea (määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä), mutta kuntoutuksesta huolimatta henkilön työ- ja toimintakyky ei ole palautunut, jolloin henkilö hakee työkyvyttömyyseläkettä. Mikäli hakijan työkyky ei kuntoutuksen aikana palaudu tai parane, hakijalla voi olla oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen. Kuntoutus voi olla lopulta väylä työkyvytömyyseläkkeeseen. Kuntoutustuen hakemista varten hakijalla tulee olla hoito- ja kuntoutussuunnitelma tai sen tulee olla valmisteilla, josta keskustellaan esimerkiksi hakijan hoitavan lääkärin kanssa. Mikäli hakija selviytyy kuntoutuksen jälkeen osa-aikatyöstä tai kevyemmistä tehtävistä, mutta ei kokoaikaisesta työstä, työeläkelaitokselta voi hakea osatyökyvyttömyyseläkettä.

Vaihtoehto 3: Hakija hakee ensin sairauspäivärahaa ja sen jälkeen työkyvyttömyyseläkettä.

Sairauspäivärahaa maksetaan 300 päivältä. Kun hakija on ollut työkyvyttömyyden takia pois työstä ja saanut sairauspäivärahaa 150 päivää, hakija saa Kelasta tiedotteen mahdollisuudesta kuntoutukseen ja työkyvyttömyyseläkkeen hakemisesta. Mikäli kuntoutuksesta ei ole apua, voi hakijalla olla oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen. Tällöin hakija voi mahdollisesti siirtyä sairauspäivärahalta työkyvyttömyyseläkkeelle.

Miten tehdä hyvä työkyvyttömyyseläkehakemus?

Miten työkykyä arvioidaan?

Sairaus ja työkyvyttömyys ei ole sama asia. Työkyvyttömyys määritellään juridisesti, ei lääketieteellisesti. Lääketieteellinen työkyvyttömyys on eri asia kuin juridinen työkyvyttömyys. Työntekijän eläkelain mukaan työntekijällä on oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen, jos hänen työkykynsä arvioidaan olevan heikentynyt sairauden, vian tai vamman vuoksi vähintään kahdella viidesosalla yhtäjaksoisesti ainakin vuoden ajan. Työkyvyttömyyseläke myönnetään täytenä eläkkeenä, jos työntekijän työkyky on heikentynyt vähintään kolmella viidesosalla. Muussa tapauksessa työkyvyttömyyseläke myönnetään osatyökyvyttömyyseläkkeenä. Työkyvyn heikentymistä arvioitaessa otetaan huomioon työntekijän jäljellä oleva kyky hankkia itselleen ansiotuloja sellaisella saatavissa olevalla työllä, jota työntekijän voidaan kohtuudella edellyttää tekevän. Tällöin otetaan huomioon myös työntekijän koulutus, aikaisempi toiminta, ikä, asuinpaikka ja muut näihin rinnastettavat seikat. Jos työkyky vaihtelee, otetaan huomioon työntekijän vuotuinen ansio.

Pääseekö työkyvyttömyyseläkkeelle, jos sairastaa..

...ahdistusta?

Ahdistus tai yleinen ahdistuneisuushäiriö ei takaa työkyvyttömyyseläkkelle pääsyä, vaikka hakijalla olisi muita sairauksia. Työkyvyttömyys ei ole lääketieteellinen, vaan juridinen käsite. Ahdistus tai ahdistuneisuushäiriö voi olla syy työkyvyttömyyseläkkeelle, mutta ei kaikissa tapauksissa. Jos ahdistus tai yleinen ahdistuneisuushäiriö heikentää työkykyä, arvioitaessa otetaan huomioon työntekijän jäljellä oleva kyky hankkia itselleen ansiotuloja sellaisella saatavissa olevalla työllä, jota työntekijän voidaan kohtuudella edellyttää tekevän. Tällöin otetaan huomioon myös työntekijän koulutus, aikaisempi toiminta, ikä, asuinpaikka ja muut näihin rinnastettavat seikat. Jos työkyky vaihtelee, otetaan huomioon työntekijän vuotuinen ansio. Ahdistuksen tai yleisen ahdistuneisuushäiriön on vaikuttava siten, että työntekijän työkyky heikkenee vähintään kolmella viidesosalla. Muussa tapauksessa työkyvyttömyyseläke saatetaan myöntää osatyökyvyttömyyseläkkeenä.

... tuki- ja liikuntaelinoireita?

Tuki- ja liikuntaelinkipu voi olla yhteydessä työkyvyn heikentymiseen. Työkyvyttömyyden riski voi olla erilainen riippuen siitä, onko hakijalla pelkkä kipuoire vai poteeko hän kivun lisäksi myös masentuneisuutta tai muita oireita, kuten uniongelmia.

...masennusta?

Masennusdiagnoosi ei takaa työkyvyttömyyseläkkelle pääsyä, vaikka hakijalla olisi myös muita sairauksia. Työkyvyttömyys ei ole lääketieteellinen, vaan juridinen käsite. Masennus voi olla syy työkyvyttömyyseläkkeelle, mutta ei kaikissa tapauksissa. Ratkaisussa SAMU 2881/7/01 sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta katsoi, ettei lieväasteinen masennus ja persoonallisuushäiriö aiheuta työkyvyttömyyttä. Jos masennus heikentää työkykyä, arvioitaessa otetaan huomioon työntekijän jäljellä oleva kyky hankkia itselleen ansiotuloja sellaisella saatavissa olevalla työllä, jota työntekijän voidaan kohtuudella edellyttää tekevän. Tällöin otetaan huomioon myös työntekijän koulutus, aikaisempi toiminta, ikä, asuinpaikka ja muut näihin rinnastettavat seikat. Jos työkyky vaihtelee, otetaan huomioon työntekijän vuotuinen ansio. Masennuksen on vaikuttava siten, että työntekijän työkyky heikkenee vähintään kolmella viidesosalla. Muussa tapauksessa työkyvyttömyyseläke saatetaan myöntää osatyökyvyttömyyseläkkeenä.

Millä sairaudella, vialla tai vammalla pääsee työkyvyttömyyseläkkeelle?

Pelkkä sairaus, vika tai vamma ei automaattisesti johda työkyvyttömyyseläkkeen myöntämiseen. Ei voida sanoa, että tietyn sairauden, vian tai vamman perusteella hakija pääsisi työkyvyttömyseläkkeelle, vaan työkyvyttömyyseläkkeen myöntämiseen voi vaikuttaa muun muassa hakijan ikä, koulutus, aikaisempi toiminta, asuinpaikka sekä muut seikat.

Työkyvyttömyyseläkeriitojen alkaminen

Miksi hakemus on hylätty?

Työkyvyttömyyseläkettä koskeva hakemus hylätään, mikäli arvioidaan, ettei työkyvyttömyyseläkkeen edellytyksiä saadun selvityksen perusteella ole. Päätöksessä on aina oltava perusteet, miksi hakemus on hylätty. Näiden perusteiden valossa on hyvä tarkastella, kannattaako muutoksenhaku. Muutosta kannattaa hakea silloin, kun: työkyvyttömyyseläkehakemus on hylätty virheellisesti; perusteluissa esitetyt tiedot eivät pidä paikkaansa taikka kun asiassa on työkyvyttömyyseläkettä puoltavia ja hylkääviä seikkoja.

Päätöksentekijän esteellisyys?

Työkyvyttömyyseläkeriidat voivat alkaa siitä, ettei hakemuksen tai valituksen ratkaissut henkilö ole ollut esteellinen. Oikeuskirjallisuudessa puolueettomuuden on katsottu edellyttävän sitä, ettei viranomaiset antaa ulkopuolisten vaikutusten tai omien henkilökohtaisten intressien vaikuttaa päätöksiinsä. Tällainen tilanne voi olla, mikäli päätöksentekijä on esimerkiksi hakijan sukulainen taikka jos päätöksentekijälle voi aiheutua ratkaisusta joko erityistä hyötyä tai vahinkoa.

Hakemuksen käsittelyaika?

Työkyvyttömyyseläkeriidat voivat liittyä hakemuksen käsittelyaikaan. Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä toimivaltaisessa viranomaisessa. Asian asianmukaiseen käsittelyyn kuuluu olennaisesti velvollisuus käsitellä asioita huolellisesti. Päätös työkyvyttömyyseläkkeestä on ratkaistava huolellisesti ja ilman aiheetonta viivytystä. Toisinaan hakemuksen käsittely. voi viedä kohtuuttoman kauan, jolloin asiasta voidaan kannella.

Muutoksenhaku

Milloin kannattaa hakea muutosta päätökseen?

Muutoksenhaku eläkelaitoksen päätökseen?

Työkyvyttömyyseläkeriitaprosessi eläkelaitoksen päätöksestä voidaan kuvata yksinkertaistetusti seuraavasti: – Työkyvyttömyyseläkkeen hakijalla on oikeus hakea päätökseen muutosta kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa eläkelaitoksen päätöksen tiedoksisaannista. – Muutoksenhakijan on toimitettava valituksensa eläkelaitokselle, jonka perusteella eläkelaitos tutkii, onko annettua päätöstä syytä muuttaa valituksessa esitettyjen perusteluiden perusteella. – Mikäli eläkelaitos katsoo, ettei perusteita päätöksen oikaisemiselle ole, eläkelaitos antaa asiassa lausuntonsa ja toimittaa muutoksenhakijalle valituksen liiteasiakirjoineen muutoksenhakulautakunnalle. – Hakija voi valittaa eläkelaitoksen päätöksestä muutoksenhakulautakuntaan kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa päätöksen saamisesta. – Mikäli hakija ei ole tyytyväinen muutoksenhakulautakunnan ratkaisuun, päätöksestä voidaan valittaa vielä vakuutusoikeuteen.

Muutoksenhaku Kelan päätökseen?

Työkyvyttömyyseläkeriitaprosessi Kelan päätöksestä voidaan kuvata yksinkertaistetusti seuraavasti: – Työkyvyttömyyseläkkeen hakijalla on oikeus hakea päätökseen muutosta kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa Kelasta. – Kelan päätöksiin haetaan muutosta sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnalta kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa päätöksen saamisesta. – Mikäli hakija on tyytymätön muutoksenhakulautakunnan ratkaisuun, päätöksestä voidaan valittaa vielä vakuutusoikeuteen.

Mitä kannattaa huomioida muutoksenhaussa?

Hakijan näkökulmasta muutoksenhaun onnistumisessa oikeiden tosiseikkojen ja asianmukaisten perustelujen turvaaminen on erityisen tärkeää, jolloin asiantuntijan apu voi olla tarpeen. Hakijan on syytä noudattaa asetettuja määräaikoja, jotka ovat välttämättömiä.

Onko muutoksenhaku selvä pelkällä lääkärintodistuksella?

Työkyvyttömyys määritellään aina juridisesti, jolloin muutoksenhaun onnistumisen edellytyksenä ei ole merkitystä ainoastaan lääkärintodistuksilla, vaan myös muilla seikoilla, jotka eivät välttämättä ilmene lääkärintodistuksesta. Tällöin korostuu hakijan kirjoittamat perustelut muutoksenhaussa. Muutoksenhaussa onnistuminen ei ole selvä vain lääkärintodistuksilla, vaikka siinä lukisi, että “hakija on työkyvytön”. Muutoksenhaussa onnistuminen on tapauskohtaista, joihin vaikuttavat hakijan ikä, ammatti, työhistoria, työn vaatimukset sekä sairausperuste, kuntoutukseen osallistuminen ja muut seikat. Nuoren hakijan kohdalla esimerkiksi katsotaan, että hän voi sijoittua uusiin työtehtäviin, vaikka hakijan koulutustausta ja työkokemus olisi vähäistä.

Entä jos ei ole varaa kustantaa oikeudellista apua?

Oikeudellisten asioiden hoitamisessa voi olla tarve käyttää lainoppinutta avustajaa. Mikäli hakijalla ei ole mahdollista kustantaa itse tarvitsemaansa oikeudellista apua, se voidaan kustantaa joko kokonaan tai osaksi valtion varoin. Oikeusapua on mahdollista saada kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, kuten valituksissa esimerkiksi Kelan korvauksia koskevissa asioissa. Oikeusapua ei myönnetä, jos asialla on hakijalle vähäinen merkitys. Oikeusapua voi hakea mistä tahansa oikeusaputoimistolta, ja hakemuksen voi tehdä verkossa.