Press "Enter" to skip to content

Työkyvyttömyyseläkeriidat

Päivitetty 23.12.2022.

Yhä useampi suomalainen on työkyvytön tai kokee terveydentilansa rajoittavan työkykyään. Työkyvyttömien määrää ei tilastoida, vaan tilastointi tapahtuu myönnettävän työkyvyttömyyseläkkeen perusteella. Vuonna 2021 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 17 500 henkilöä, joista naisia oli 54 % ja miehiä 46 %. Vuonna 2020 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä oli noin 19 100. Vuonna 2019 työkyvyttömyyseläkkeellä oli 125 495 henkilöä, joista mielenterveysperusteella oli eläkkeellä 81 112 henkilöä.

On arvioitu, että eläkeiän noustessa työkyvyttömyys yleistyy. Samalla työkyvyttömyyseläkepäätöksen hylkäysprosentti nousee jatkuvasti. Erityisesti viimeisten 15 vuoden aikana hylkäysprosentti on noussut merkittävästi, ja työkyvyttömyyseläkkeelle pääsee huomattavasti vaikeammin. Työkyvyttömyyttä arvioidaan aina tapauskohtaisesti, eikä yleispäteviä ohjeita ole sen suhteen, kuka saa työkyvyttömyyseläkettä ja miten työkyvyttömyyttä arvioidaan. Arviointiin vaikuttaa hakijan ikä, työ, ammatti ja muut seikat.

Kannattaako muutoksenhaku työkyvyttömyyseläkepäätökseen? Tilastojen mukaan kolmannes heistä, jotka ovat saaneet hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen, ovat päätyneet työkyvyttömyyseläkkeelle muutoksenhaun tai uuden hakemuksen perusteella. Työkyvyttömyyseläkehakemuksia arvioidaan toisinaan virheellisesti ja päätökset voivat olle perustuneet puutteelliseen ja virheelliseen selvitykseen.

Miksi työkyvyttömyyseläkkeelle on niin vaikea päästä?

Työkyvyttömyyseläkkeelle on vaikea päästä, mutta ei mahdotonta. Jos kielteiseen työkyvyttömyyseläkepäätökseen hakee muutosta, kannattaa konsultoida juristia, mikäli ei ole täysin varma siitä, mihin perusteisiin tai muihin selvityksiin kannattaa vedota omassa työkyvyttömyyseläkeriidassa. Potilasta hoitava lääkäri ei ole potilaan asianajaja, sillä työkyvyttömyys ei ole lääketieteellinen, vaan juridinen käsite. Potilasta hoitavan lääkärin tehtävänä on hoitaa potilaan vikaa, sairautta tai vaivaa eikä toimia siten etuuksien myöntäjänä.

Työkyvyttömyyseläkkelle ei pääse automaattisesti lääkärintodistuksella, jossa lääkäri toteaa hakijan työkyvyttömäksi. Joskus tarvitaan liitteeksi jopa viisi lääkärinlausuntoa ja muuta selvitystä. Tällöin juridinen apu voi olla tarpeen työkyvyttömyyseläkkeelle pääsemiseksi, sillä työkyvyttömyyttä ei arvioida vain lääketieteellisesti, vaan myös juridisesti. Vakuutuslääkäri, joka ottaa kantaa siihen, onko hakija työkyvytön vai ei, ei arvioi henkilön työkyvyn alenemista vain lääketieteellisesti, vaan mukana on myös kokonaisuuden arviointi oikeudellisin perustein. Tästä syystä ei voida täysin määritellä, pääseekö tietyn sairauden, vian tai vamman perusteella työkyvyttömyyseläkkeelle.

Työkyvyttömyyseläkeriitojen alkaminen

Työkyvyttömyyseläkeriidat  alkavat siitä, ettei hakija ole tyytyväinen työkyvyttömyyseläkepäätökseen, joka voi olla kokonaan tai osittain kielteinen. Työkyvyttömyyseläkettä ei ole joko myönnetty tai eläkettä on myönnetty vain osa-aikaisesti. 

Kielteinen päätös

Työkyvyttömyyseläkepäätös voi olla joko kokonaan tai osittain kielteinen, jolloin päätökseen voi hakea muutosta tai hakija voi tehdä myös uuden hakemuksen, jos hakijalle on esimerkiksi tullut uusi vika, sairaus tai vamma, joka vaikuttaa työkykyyn.

Työkyvyttömyyseläkehakemus voidaan hylätä esimerkiksi siitä syystä, että hakijan vaivaan ei ole löytynyt lääketieteellistä syytä tai hakijan työkyky ei riitä omaan työhön, mutta se voi riittää toisenlaiseen työhön. Yksi syy kielteiselle päätökselle voi olla se, että hakija hakee työkyvyttömyyseläkettä liian aikaisin.

Esteellisyys

Työkyvyttömyyseläkeriidat voivat alkaa siitä, ettei hakemuksen tai valituksen ratkaissut henkilö ole ollut esteellinen.

Oikeuskirjallisuudessa puolueettomuuden on katsottu edellyttävän sitä, ettei viranomaiset antaa ulkopuolisten vaikutusten tai omien henkilökohtaisten intressien vaikuttaa päätöksiinsä. Tällainen tilanne voi olla, mikäli päätöksentekijä on esimerkiksi hakijan sukulainen taikka jos päätöksentekijälle voi aiheutua ratkaisusta joko erityistä hyötyä tai vahinkoa.

Esimerkiksi ratkaisussa TELK/241/3000/2017 käsiteltiin asiaa, jossa oli ilmennyt, että eläkeasian ratkaisuun alun perin osallistunut eläkelaitoksen asiantuntijalääkäri on ollut esteellinen. Asiantuntijalääkäri oli jäävännyt itsensä, mutta tästä huolimatta valituksenalaisen päätöksen perusteena oli käytetty kyseisen asiantuntijalääkärin tekemää, eläkelaitoksen ratkaisumuistiolle kirjattua arviota, jolloin TELKissä katsottiin, että päätös oli syntynyt väärässä järjestyksessä.

Ratkaisussa VakO 1047:2012 oli kysymys siitä, että A oli hakenut työkyvyttömyyseläkettä, jota hänelle ei oltu myönnetty. A haki muutosta TELKistä, jossa hänen asiaa ratkaisi henkilö, jolla oli sidonnaisuuksia Varmaan. A epäili työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan puolueettomuutta, koska hänen asiansa käsittelyyn osallistui varatuomari Riitta Wärn, joka oli mukana eläkelaitos Varman eläkeasiain neuvottelukunnassa, johon hänet nimitti Varman hallitus. Vakuutusoikeus katsoi Wärnin olleen esteellinen osallistumaan A:n työkyvyttömyyseläkeasian ratkaisemiseen työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnassa.

Käsittelyaika

Työkyvyttömyyseläkeriidat voivat liittyä hakemuksen käsittelyaikaan. Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä toimivaltaisessa viranomaisessa. Asian asianmukaiseen käsittelyyn kuuluu olennaisesti velvollisuus käsitellä asioita huolellisesti.

Päätös työkyvyttömyyseläkkeestä on ratkaistava huolellisesti ja ilman aiheetonta viivytystä. Toisinaan hakemuksen käsittely. voi viedä kohtuuttoman kauan, jolloin asiasta voidaan kannella.

Ratkaisussa EOAK 1560/4/12 oli kysymys siitä, että kantelijan mukaan eläkelaitokset ja muutoksenhakuelimet olivat viivyttäneet myönteistä ratkaisua tietoisesti. Eduskunnan oikeusasiamiehen mukaan Kela on laiminlyönyt käsitellä kantelijan asiaa huolellisesti ja sen olisi tullut antaa kantelijalle uusi päätös mahdollisimman heti sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan 3.2.2010 antaman päätöksen jälkeen.

Päätöksen perusteleminen

Ratkaisussa TELK/5164/3000/2013 oli kysymys siitä, että eläkelaitoksen arvion mukaan A:n toimintakyky ei ole oireiden perusteella alentunut siten että hänellä olisi oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen. Eläkelaitos viittasi myös aiemmin 3.12.2012 antamaansa päätökseen, jossa A oli arvioitu työkyvyttömäksi toukokuussa 2012 alkaneen työkyvyttömyyden perusteella, mutta saatujen selvitysten mukaan työkyvyttömyyden ei ole voitu arvioida jatkuvan yhdenjaksoisesti yhtä vuotta. TELK katsoi, että päätöksen perustelut olivat ristiriitaiset eikä niitä voitu pitää hallintolain mukaisina. Tämän vuoksi eläkelaitoksen oli annettava A:lle asiassa uusi lainmukaisesti perusteltu päätös.

Hylkäävä päätös?

Yhä suurempi osa työkyvyttömyyseläkehakemuksista hylätään, ja työkyvyttömyyseläkehakemus voi olla hylätty monista eri syistä.

Työkyvyttömyyseläkehakemus voi olla hylätty sen takia, että hakijan vaivaan ei ole löytynyt lääketieteellistä syytä. Tällöin on mahdollista, että hakija täydentää hakemustaan ja tekee uuden työkyvyttömyyseläkehakemuksen.

Yksi syy hakemuksen hylkäämiselle on se, että hakija hakee työkyvyttömyyseläkettä liian aikaisin. Hakijalla voi olla esimerkiksi mahdollisuus sairauspäivärahaan tai ammatilliseen kuntoutukseen. Mikäli hakija on edelleen työkyvytön, voi hakijalla olla tällöin oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen.

Vaikka hakijan työkyky ei riitä omaan työhön, työkyvyttömyyseläkehakemus voi olla hylätty siitä syystä, että hakijan työkyky voi riittää toisenlaiseen työhön. Tällöin vaihtoehtona on työssä jatkaminen ja työelämään palaaminen.

Vaihtoehdot hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen jälkeen

Hylkäävän työkyvyttömyyspäätöksen jälkeen on eri vaihtoehtoja. Tavallisesti halutaan joko hakea muutoksenhakua päätökseen tai tehdä uusi työkyvyttömyyseläkehakemus. Muita vaihtoehtoja ovat ammatillinen kuntoutus, eri sosiaalietuuksien vuorottelu sekä työelämään palaaminen.

Vaihtoehto 1: Työkyvyttömyyseläkkeen hakuprosessin jatkaminen

Hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen jälkeen on mahdollista tehdä uusi työkyvyttömyyseläkehakemus tai hakea aikaisempaan työkyvyttömyyseläkepäätökseen muutosta. Kysymys siitä, kumpi on parempi vaihtoehto, riippuu tapauksesta.

Vaikka työkyvyttömyyseläkettä ei myönnetä, se ei tarkoita sitä, etteikö täyttä tai osa-aikaista työkyvyttömyyseläkettä ole mahdollista vielä saada. Osa saa hylkäävän eläkepäätöksen jälkeen seuraavina vuosina työkyvyttyömyseläkkeen tai esimerkiksi osakuntoutustuen.

Milloin muutoksenhaku ei ole järkevää?

Toisinaan muutoksen hakeminen työkyvyttömyyseläkepäätökseen ei aina ole kannattavaa, mikäli vaihtoehtona on esimerkiksi ammatillinen kuntoutus, kuntoutustuki tai sairauspäiväraha, joiden jälkeen voi palata työelämään tai päästä työkyvyttömyyseläkkeelle.

Joissain tilanteissa hakijan täytyy hakea kuntoutustukea tai sairauspäivärahaa, jotta voidaan arvioida työkyvyttömyyttä ja sitä, onko hakijalla oikeus työkyvyttömyyteen. Hakijalla voi olla oikeus sairauspäivärahaan, jota pitää hakea ensin, jotta voi päästä mahdollisesti työkyvyttömyyseläkkeelle. Kuntoutustuki on määräaikainen työkyvyttömyyseläke, jonka aikana selvitetään, onko hakijalla mahdollisuus työkyvyttömyyseläkkeeseen (Kelan maksama kuntoutustuki voi alkaa vuoden kuluttua sairastumisesta).

Voi tulla myös tilanne, jossa hakijalle ehdotetaan kuntoutusta tai hakija hakee kuntoutukseen. Joskus kuntoutuksen läpikäyminen voi olla mahdollisesti ainut keino päästä työkyvyttömyyseläkkeelle. Kuntoutuksen jälkeen voi päästä työkyvyttömyyseläkkeelle, mikäli kuntoutus ei tuota tulosta. 

Vaihtoehto 2: Ammatillinen kuntoutus

Ammatillinen kuntoutus on väylä työelämään. Ammatillinen kuntoutus voi olla koulutusta, valmennusta, ohjausta. Ammatillista kuntoutusta voi saada Kelasta, jos olet työtön, opiskelija tai ollut työelämässä vasta vähän aikaa. Kela tarjoaa monia erilaisia vaihtoehtoja ammatilliseen kuntoutukseen. Työeläkelaitos vastaa työelämässä olevan ja pidempään työskennelleen ammatillisesta kuntoutuksesta.

Ammatillinen kuntoutus on tarkoitettu työikäisille, joita sairauden tai vamman vuoksi uhkaa lähivuosina työkyvyttömyys tai heikentynyt työ- ja ansiokyky. Ammatillinen kuntoutus voidaan järjestää työeläkekuntoutuksena, jonka tavoitteena on tukea työssä selviytymistä ja työssä jatkamista. Työeläkekuntoutusta haetaan omasta työeläkelaitoksesta.

Työntekijän eläkelain 26 §:n 1 momentin mukaan ammatillisella kuntoutuksella tarkoitetaan työkokeilua, työhön valmennusta, työhön tai ammattiin johtavaa koulutusta ja tukea elinkeinotoiminnan aloittamiseen tai jatkamiseen. Työntekijälle voidaan korvata ammatillisesta kuntoutuksesta aiheutuvat välttämättömät ja tarpeelliset kustannukset.

Ratkaisussa VakO 4167/2008 A oli hakenut oikeutta ammatilliseen kuntoutukseen ja esittänyt sisustussuunnittelijan jatkokurssin koskevan kuntoutussuunnitelmansa. Asiassa oli kysymyksenä se, oliko koulutuksen kurssimaksua pidettävä myönnetyn ammatillisen kuntoutuksen välttämättönä ja tarpeellisena kustannuksena, joka eläkelaitoksen tuli korvata.

Henkilöllä voi olla oikeus työeläkekuntoutukseen, jos 1) henkilö on alle alimman vanhuuseläkeiän, 2) henkilö on ollut vakiintuneesti työelämässä, 3) henkilöllä on voimassa oleva työ- tai yrittäjäsuhde tai sen päättymisestä ei ole kulunut yli kolmea vuotta, 4) henkilöllä on sairaus tai vamma, joka aiheuttaa lähivuosina todennäköisen uhan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle, 5) työkyvyttömyyden uhkaa voidaan siirtää tai estää työeläkekuntoutuksen avulla, 6) viimeisen viiden vuoden ajalta työansioita on vähintään 37 725,23 euroa (vuoden 2022 taso) tai 7) henkilöllä ei ole oikeutta kuntoutukseen tapaturma- tai liikennevakuutuksen perusteella.

Mitä ammatillisesta kuntoutuksesta korvataan?

Ammatillisesta kuntoutuksesta korvataan kohtuulliset kustannukset toimenpiteistä, joiden avulla työntekijä kykenee jatkamaan entisessä työssään tai ammatissaan taikka siirtymään uuteen työhön tai ammattiin. Korvausta maksetaan opiskelusta ja opintovälineistä aiheutuvia kustannuksia.

VakO 4167/2008 mukaan jos eläkelaitos on päättänyt ammatillisen kuntoutuksen tukemisesta, se myös korvaa ne tarpeelliset ja välttämättömät kustannukset, jotka kuntoutuksesta aiheutuvat. Työntekijän eläkelain 26 §:ää koskevissa lain esitöissä (HE 45/2005 vp) ei ole erikseen täsmennetty välttämättömien ja tarpeellisten kustannusten käsitettä taikka lausuttu TELA:n asemasta näiden määrittelyn osalta.

Ammatillisen kuntoutuksen ajalta voi saada korvausta ansionmenetyksestä (päiväraha, tapaturmaeläke tai kuntoutusraha).

Välttämättömät ja tarpeelliset kustannukset?

Vain välttämättömät ja tarpeelliset kustannukset korvataan ammatillisena kuntoutuksena. Riitoja voivat aiheuttaa ne tilanteet, jossa kaikkia kustannuksia ei korvata.

Vakuutusoikeus katsoi ratkaisussaan VakO 4167/2008, että työntekijän eläkelain 26 §:n 1 momentin sanamuotoa ei voida tulkita siten, että se antaisi eläkelaitokselle yksinomaisen harkintavallan siitä, korvataanko välttämättömiä ja tarpeellisia kustannuksia. Sen sijaan lainkohdan voidaan katsoa rajoittavan ammatillisen kuntoutuksen kustannusten korvauksen vain välttämättömiin ja tarpeellisiin kustannuksiin.

Kuntoutussuunnitelman tarkoituksenmukaisuus

Työeläkelaitoksen myöntämän ammatillisen kuntoutuksen edellytyksenä on, että työeläkekuntoutus on tarkoituksenmukaista. Työeläkekuntoutus on tarkoituksenmukaista, jos kuntoutus johtaa terveydentilalle sopivassa työssä jatkamiseen tai kuntoutuksen avulla on mahdollisuus palata työhön ja kuntoutus lykkää eläkkeelle jääntiä.

Eläkelaitos arvioi, onko kuntoutussuunnitelma tarkoituksenmukainen.

Kuntoutussuunnitelman tarkoituksenmukaisuuden arvioinnissa voi vaikuttaa esimerkiksi hakijan ikä, ammatti ja aikaisempi toiminta sekä sairauden, vian tai vamman laatu.

Vaihtoehto 3: Eri sosiaalietuuksien vuorottelu (työttömyys-, sairaus- tai kuntoutusetuus)

Henkilöllä voi olla vaikutus eri sosiaalietuuksiin, kuten kuntoutustukeen tai yleiseen asumistukeen. Perustoimeentulotuki on viimesijainen tuki, ja sen määrään vaikuttavat kaikki käytettävissä olevat tulot ja varat.

Ammatillisen kuntoutuksen aikana voi olla oikeus kuntoutusrahaan tai kuntoutustukeen.

Alle 30-vuotiaana työkyvyttömyyseläkkeelle?

Kelasta voi saada työkyvyttömyyseläkettä 16–64-vuotias, jonka sairaus tai vamma estää tekemästä töitä.

Alle 30-vuotiaana voi päästä työkyvyttömyyseläkkeelle.

Myös alle 20-vuotiaana voi päästä työkyvyttömyyseläkkeelle.

Mikäli nuori on tullut työkyvyttömäksi alle 15-vuotiaana, työkyvyttömyyseläkettä voi saada 16-vuotiaana.

Työkyvyttömyyseläkettä ei usein saa alle 20-vuotiaana, mutta nuori voi hakea ammatillista kuntoutusta ja kuntoutusrahaa.

Pääosin alle 30-vuotiaille on myönnetty työkyvyttömyyseläkettä mielenterveyssyistä.

Työkyvyttömyyseläke on usein myönnetty määräaikaisen kuntoutuksen jälkeen.

Myös pysyvästi sokea tai liikuntakyvytön pääsee työkyvyttömyyseläkkeelle.

VakO 3780:2012: 29-vuotias A oli hakenut työkyvyttömyyseläkettä. A:lla oli syntymässä saatu aivovaurio. TELK katsoi, että A:lla on oikeus määräaikaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen. Vakuutusoikeus kumosi TELKin päätöksen ja jätti sen eläkelaitoksen päätöksen varaan.

TELK/1936/3000/2012: 24-vuotias A oli hakenut työkyvyttömyyseläkettä. A:lla oli synnynnäisestä geenimutaatiosta aiheutuva oireyhtymä, joka yleensä aiheuttaa liikakasvua ja lievää kehitysvammaisuutta. TELK hylkäsi A:n valituksen.

Lääkärintodistuksen mukaan työkyvytön?

Pääsekö työkyvyttömyyseläkkeelle, jos on lääkärintodistuksen mukaan työkyvytön? Juridinen työkyvyttömyys on eri asia kuin lääketieteellinen työkyvyttömyys. Vaikka on lääkärintodistuksen mukaan työkyvytön, ei silti välttämättä ole juridisesti työkyvytön.

Työntekijän eläkelain mukaan työntekijällä on oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen, jos hänen työkykynsä arvioidaan olevan heikentynyt sairauden, vian tai vamman vuoksi vähintään kahdella viidesosalla yhtäjaksoisesti ainakin vuoden ajan.

Työkyvyttömyyseläke myönnetään täytenä eläkkeenä, jos työntekijän työkyky on heikentynyt vähintään kolmella viidesosalla. Muussa tapauksessa työkyvyttömyyseläke myönnetään osatyökyvyttömyyseläkkeenä.

Työkyvyn heikentymistä arvioitaessa otetaan huomioon työntekijän jäljellä oleva kyky hankkia itselleen ansiotuloja sellaisella saatavissa olevalla työllä, jota työntekijän voidaan kohtuudella edellyttää tekevän. Tällöin otetaan huomioon myös työntekijän koulutus, aikaisempi toiminta, ikä, asuinpaikka ja muut näihin rinnastettavat seikat. Jos työkyky vaihtelee, otetaan huomioon työntekijän vuotuinen ansio.

Lääkärintodistukset eivät ole lautakuntaa sitovia.

Ratkaisussa SAMU 3310/7/01 oli esitetty lääkärinlausuntoja, joissa A:ta oli pidetty työkyvyttömänä. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta totesi, että “lääkärinlausuntojen eläkkeen myöntämistä puoltavat kannanotot eivät kuitenkaan ole Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaa sitovia, vaan Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta ratkaisee oikeuden työkyvyttömyyseläkkeeseen laissa säädetyn harkintavaltansa nojalla.

Ratkaisussa SAMU 3029/7/01 lääkärinlausunnon mukaan A oli työkyvytön. A vaati työkyvyttömyyseläkettä sillä perusteella, että hän kärsi voimakkaasta ahdistuksesta, pelkotiloista ja ihmisarkuudesta. A:lla oli masennustila, pitkäaikainen mielialahäiriö, estynyt persoonallisuus, passiivis-aggressiivinen persoonallisuus ja depressiivinen persoonallisuus. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan mukaan A:n psyykkiset sairaudet vaikuttivat hänen työkykyynsä, mutta todettavissa olevien ja työkykyyn vaikuttavien sairauslöydösten ei voitu arvioida aiheuttavan hänelle täyttä työkyvyttömyyttä. Lautakunta katsoi, että A:lla oli vielä työkykyä jäljellä.

Miksi työkyvyttömyyseläkkeelle on vaikea päästä?

Työkyvyttömyyseläkkeelle on vaikea päästä, mutta se ei ole mahdotonta. Jos kielteiseen työkyvyttömyyseläkepäätökseen hakee muutosta, kannattaa konsultoida juristia, mikäli ei ole täysin varma siitä, mihin perusteisiin tai muihin selvityksiin kannattaa vedota omassa työkyvyttömyyseläkeriidassa. Potilasta hoitava lääkäri ei ole potilaan asianajaja, sillä työkyvyttömyys ei ole lääketieteellinen, vaan juridinen käsite. Potilasta hoitavan lääkärin tehtävänä on hoitaa potilaan vikaa, sairautta tai vaivaa eikä toimia siten etuuksien myöntäjänä.

Työkyvyttömyyseläkkelle ei pääse automaattisesti lääkärintodistuksella, jossa lääkäri toteaa hakijan työkyvyttömäksi. Joskus tarvitaan liitteeksi jopa viisi lääkärinlausuntoa ja muuta selvitystä. Tällöin juridinen apu voi olla tarpeen työkyvyttömyyseläkkeelle pääsemiseksi, sillä työkyvyttömyyttä ei arvioida vain lääketieteellisesti, vaan myös juridisesti, kuten edellä todettiin. Vakuutuslääkäri, joka ottaa kantaa siihen, onko hakija työkyvytön vai ei, ei arvioi henkilön työkyvyn alenemista vain lääketieteellisesti, vaan mukana on myös kokonaisuuden arviointi oikeudellisin perustein. Tästä syystä ei voida täysin määritellä, pääseekö tietyn sairauden, vian tai vamman perusteella työkyvyttömyyseläkkeelle. Työkyvyttömyyseläkepäätökseen voi vaikuttaa hakijan ikä, asuinpaikka, koulutus, ammatti ja työn vaatimukset.

Muutoksenhaku työeläkepäätökseen?

Työkyvyttömyyseläkeriitaprosessi eläkelaitoksen päätöksestä voidaan kuvata yksinkertaistetusti seuraavasti:

– Työkyvyttömyyseläkkeen hakijalla on oikeus hakea päätökseen muutosta kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa eläkelaitoksen päätöksen tiedoksisaannista.

– Muutoksenhakijan on toimitettava valituksensa eläkelaitokselle, jonka perusteella eläkelaitos tutkii, onko annettua päätöstä syytä muuttaa valituksessa esitettyjen perusteluiden perusteella.

– Mikäli eläkelaitos katsoo, ettei perusteita päätöksen oikaisemiselle ole, eläkelaitos antaa asiassa lausuntonsa ja toimittaa muutoksenhakijalle valituksen liiteasiakirjoineen muutoksenhakulautakunnalle.

– Hakija voi valittaa eläkelaitoksen päätöksestä muutoksenhakulautakuntaan kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa päätöksen saamisesta.

– Mikäli hakija ei ole tyytyväinen muutoksenhakulautakunnan ratkaisuun, päätöksestä voidaan valittaa vielä vakuutusoikeuteen.


Työkyvyttömyyseläkeriitaprosessi Kelan päätöksestä voidaan kuvata yksinkertaistetusti seuraavasti:

– Työkyvyttömyyseläkkeen hakijalla on oikeus hakea päätökseen muutosta kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa Kelasta.

– Kelan päätöksiin haetaan muutosta sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnalta kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa päätöksen saamisesta.

– Mikäli hakija on tyytymätön muutoksenhakulautakunnan ratkaisuun, päätöksestä voidaan valittaa vielä vakuutusoikeuteen.


Hakijan näkökulmasta muutoksenhaun onnistumisessa oikeiden tosiseikkojen ja asianmukaisten perustelujen turvaaminen on erityisen tärkeää, jolloin asiantuntijan apu voi olla tarpeen. Hakijan on syytä noudattaa asetettuja määräaikoja, jotka ovat välttämättömiä.

Milloin kannattaa hakea muutoksenhakua?

Työkyvyttömyyseläkettä koskeva hakemus hylätään, mikäli arvioidaan, ettei työkyvyttömyyseläkkeen edellytyksiä saadun selvityksen perusteella ole.

Päätöksessä on aina oltava perusteet, miksi hakemus on hylätty. Näiden perusteiden valossa on hyvä tarkastella, kannattaako muutoksenhaku.

Muutosta kannattaa hakea silloin, kun:

  • työkyvyttömyyseläkehakemus on hylätty virheellisesti;
  • perusteluissa esitetyt tiedot eivät pidä paikkaansa taikka
  • kun asiassa on työkyvyttömyyseläkettä puoltavia ja hylkääviä seikkoja.

Onko muutoksenhaku selvä lääkäritodistuksella?

Työkyvyttömyys määritellään aina juridisesti, jolloin muutoksenhaun onnistumisen edellytyksenä ei ole merkitystä ainoastaan lääkärintodistuksilla, vaan myös muilla seikoilla, jotka eivät välttämättä ilmene lääkärintodistuksesta. Tällöin korostuu hakijan kirjoittamat perustelut muutoksenhaussa.

Muutoksenhaussa onnistuminen ei ole selvä vain lääkärintodistuksilla, vaikka siinä lukisi, että “hakija on työkyvytön”. Muutoksenhaussa onnistuminen on tapauskohtaista, joihin vaikuttavat hakijan ikä, ammatti, työhistoria, työn vaatimukset sekä sairausperuste, kuntoutukseen osallistuminen ja muut  seikat. Erityisesti nuoren hakijan kohdalla esimerkiksi katsotaan, että hän voi sijoittua uusiin työtehtäviin, vaikka nuoren hakijan koulutustausta ja työkokemus olisi vähäistä.

 38 näyttökertaa