Työkyvyttömyyseläkehakemuksen ongelmakohdat

Työkyvyttömyyseläkehakemuksen ja mahdollisen muutoksenhaun menestyminen riippuu monista eri tekijöistä. Hakijalla tulee olla riittävää selvitystä (lääketieteellinen selvitys, lääkärintodistukset) perusteluidensa todeksi, mutta sen lisäksi sairauden, vian tai vamman aiheuttamaa työkyvyttömyyttä on peilattava hakijan ikään, ammattiin ja muihin sosiaalisiin seikkoihin. Työkyvyttömyyttä ei voida todeta ainoastaan lääkärintodistuksen perusteella, vaan työkyvyttömyyttä arvioidaan työeläkelakien mukaisesti.

Työkyvyttömyyseläkettä hakiessa tai jatkotoimenpiteitä harkittaessa on hyvä tutustua työkyvyttömyyseläkehakemuksien ongelmakohtiin. Työkyvyttömyyseläkehakemuksien ongelmakohdat liittyvät siihen, että (1) hakija ei ole työeläkelain määrittelemällä tavalla työkyvytön; (2) hakija voi tehdä muuta terveydentilalleen sopivaa työtä; (3) todetuilla sairauksilla, vioilla tai vammoilla ei ole riittävää vaikutusta hakijan toiminta- ja työkykyyn tai (4) työkyvyttömyyden aiheuttanut sairaus, vika tai vamma ei ole alkanut tai pahentunut työuran aikana.

Miksi työkyvyttömyyseläkehakemus hylättiin, vaikka henkilö kärsii kipu- ja mielialaoireista? Yksi syy voi olla se, ettei ole riittävää, jos hakija kuvailee kärsivänsä kipu- ja mielialaoireista, kuten tuki- ja liikuntaelinkivuista sekä masennuksesta. Sairauden diagnostiset kriteerit tulee täyttyä ja ne tulee suhteuttaa hakijan ikään, ammattiin ja muihin seikkoihin. Hakijan tulee myös osoittaa, että työkyvyttömyys on aiheutunut työuran aikana, eikä ennen sitä.

Onko hakija työeläkelain määrittelemällä tavalla työkyvytön?

Miksi työkyvyttömyyseläkehakemus hylättiin, vaikka lääkäri oli todennut hakijan työkyvyttömäksi? Vaikka lääkäri toteaisikin hakijan työkyvyttömäksi, se ei tarkoita sitä, että hakija täyttäisi juridisen työkyvyttömyyden kriteerit. Työkyvyttömyys on juridinen, ei lääketieteellinen käsite. Työkyvyttömyyden käsite on lakien tulkintaa ja punnintaa siitä, vastaako hakijan tilanne juridista työkyvyttömyyden määritelmää. Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää ainoastaan silloin, jos juridiset kriteerit täyttyvät.

Työkyvyn on oltava heikentynyt työeläkelakien mukaisesti.

Työntekijän eläkelain 35 §:n mukaan työntekijällä on oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen, jos hänen työkykynsä arvioidaan olevan heikentynyt sairauden, vian tai vamman vuoksi vähintään kahdella viidesosalla yhtäjaksoisesti ainakin vuoden ajan. Työkyvyttömyyseläke myönnetään täytenä eläkkeenä, jos työntekijän työkyky on heikentynyt vähintään kolmella viidesosalla. Muussa tapauksessa työkyvyttömyyseläke myönnetään osatyökyvyttömyyseläkkeenä.

Hakijan tulee osoittaa, että hänen työkykynsä on heikentynyt sairauden, vian tai vamman vuoksi vähintään kahdella viidesosalla yhtäjaksoisesti ainakin vuoden ajan. Muuten oikeutta täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen ei ole.

Työntekijän eläkelain 35 §:n mukaan työkyvyn heikentymistä arvioitaessa otetaan huomioon työntekijän jäljellä oleva kyky hankkia itselleen ansiotuloja sellaisella saatavissa olevalla työllä, jota työntekijän voidaan kohtuudella edellyttää tekevän. Tällöin otetaan huomioon myös työntekijän koulutus, aikaisempi toiminta, ikä, asuinpaikka ja muut näihin rinnastettavat seikat. Jos työkyky vaihtelee, otetaan huomioon työntekijän vuotuinen ansio.

Hakijan tulee osoittaa, että hänen jäljellä oleva kykynsä hankkia itselleen ansiotuloja sellaisella saatavissa olevalla työllä, jota työntekijän voidaan kohtuudella edellyttää tekevän, on mahdotonta. Tätä perustellessa tulee ottaa huomioon hakijan ikänsä, koulutuksensa, asuinpaikkansa ja muut näihin rinnastettavat seikat.

Sosiaaliset seikat, jotka vaikuttavat työkyvyttömyyteen

Alle 60-vuotiaiden ja 60 vuotta täyttäneiden työkyvyttömyyttä arvioidaan eri tavalla. Alle 60-vuotiailla työskentely ei ole sidottu vain tiettyyn ammattiin tai työtehtävään, vaan hakijalta voidaan odottaa työskentelevän muussa sellaisessa työssä, jota häneltä voidaan kohtuudella odottaa.
(Huom! Hakijalla voi olla kuitenkin esimerkiksi oikeus sairauspäivärahaan siltä ajalta, jona hakija on estynyt tekemästä työtään sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Tältä osin sairausvakuutuslain mukainen työkyvyttömyys poikkeaa työeläkejärjestelmän työkyvyttömyydestä.)

Työkyvyttömyyseläkkeen myöntämiseen ei riitä se, että hakija on tullut työkyvyttömäksi omaan työhönsä, vaan työkyvyn arvioinnissa otetaan huomioon hakijan mahdollisuudet tehdä muuta terveydentilalleen sopivaa työtä. Hakijan jäljellä olevaa työkykyä peilataan hakijan ikään, ammattiin, koulutukseen, työhistoriaan ja asuinpaikkaan. Mitä monipuolisempi hakijan työhistoria on, sitä enemmän hakijalta voidaan edellyttää olevan mahdollisuuksia siirtyä uusiin työtehtäviin.

Hakijan tulee riittävästi perustella, miksi hakijalla ei ole mahdollista tehdä muuta terveydentilalleen sopivaa työtä. Tätä hakijan tulee perustella ottaen huomioon ikä, ammatti, sairaus, koulutus, työhistoria sekä muut seikat.

Onko todetuilla sairauksilla, vioilla tai vammoilla vaikutusta henkilön toiminta- ja työkykyyn?

Hakijan terveydentilaan liittyvät tiedot ovat olennaisia arvioitaessa työkykyä. Hakijan terveydentilaan ja mahdollisiin sairauksiin liittyvät selvitykset on oltava objektiivisesti todennettuja. Tämä tarkoittaa sitä, että terveydentilaan liittyvillä selvityksillä on oltava sairausdiagnoosit sekä lääkäri on arvioinut niiden vaikutuksen henkilön työ- ja toimintakykyyn. Iän myötä tulevilla kulumilla tai hoidettavissa olevilla sairauksilla ei välttämättä ole mahdollista saada työkyvyttömyyseläkettä.

Onko työkyvyttömyyden aiheuttanut sairaus, vika tai vamma ei ole alkanut tai pahentunut työuran aikana?

Eläketapahtumalla tarkoitetaan sitä hetkeä, jolloin henkilö täyttää työkyvyttömyyseläkkeen saamisen edellytykset. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että hakijalla todetaan tietty sairaus, joka aiheuttaa työkyvyttömyyden. Työkyvyttömyyden tarkka alkamishetki voidaan määrittää myös taannehtivasti.

Työkyvyttömyyden on täytynyt aiheutua tietystä sairaudesta, viasta tai vammasta:

  • Mikäli sairaus, vika tai vamma on ollut ennen hakijan työhistoriaa, työkyvyttömyyseläkettä ei myönnetä.

  • Mikäli sairaus, vika tai vamma on ollut ennen hakijan työhistoriaa, mutta se on muuttunut pahemmaksi, voi hakijalla olla oikeus mahdollisesti työkyvyttömyyseläkkeeseen.

Kannattaako työkyvyttömyyseläkepäätöksestä valittaa?

Eläkelaitoksen tai Kelan hylkäävän päätöksen jälkeen on mahdollista hakea muutoksenhakua. Muutoksenhakua kannattaa hakea, mikäli on tyytymätön päätökseen. Muutoksenhaku ei ole kaikissa tilanteissa helppoa, vaan voi olla aikaavievää ja haastavaa – muutoksenhaku kuitenkin kannattaa. Parhaassa tapauksessa työkyvyttömyyseläke myönnetään, jolla on merkittävä vaikutus hakijan elämään.

Miten valitus tehdään?

Pääsääntöisesti valituksessa on oltava seuraavat kohdat:

  • Henkilötiedot

    Nimi, osoite ja puhelinnumero.

  • Kenelle valitus on osoitetaan

    Kelan tai eläkeyhtiön päätökseen haetaan ensin muutosta Kelalta tai eläkeyhtiöltä, jonka jälkeen voidaan hakea muutosta työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalta. Eli jos hakija on hakenut työkyvyttömyyseläkettä Kelalta, oikaisupyyntö osoitetaan Kelalle. Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan ratkaisusta voidaan valittaa vakuutusoikeuteen, jolloin valitus osoitetaan vakuutusoikeudelle.

  • Päätös, johon haetaan muutosta

Kelan tai eläkeyhtiön päätös työkyvyttömyyseläkkeestä.

  • Mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi

Esimerkiksi “Vaadin, että työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta myöntää työkyvyttömyyseläkkeen 12.3.2018 lukien.”

  • Perusteet, joilla muutosta vaaditaan

Perusteeksi ei ole riittävää se, että “Kelan päätös on väärä”, “lääkäri on todennut minut työkyvyttömäksi” tai “en pysty sairauteni takia tekemään työtä”. Hakijan omat käsitykset terveydentilastaan tai huonontuneesta työkyvystään eivät ole merkityksellisiä, kun arvioidaan hakijan oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen. Merkitystä on objektiivisesti todetulla lääketieteellisellä selvityksellä, jossa kuvataan jokin sairaus. Hakijan oirekuvaukset ja lääkärin diagnoosit eivät aina vastaa toisiaan. Mikäli lääketieteellinen selvitys perustuu hakijan tuntemuksiin, kuten krooniseen kipuun, jota voi olla vaikea todistaa, voi tällä olla mahdollisesti merkitystä, jos krooninen kipu voidaan yhdistää sairauteen, vikaan tai vammaan.

Perusteluissa on vedottava lääketieteellisiin selvityksiin ja niiden vaikutuksesta hakijan toiminta- ja työkykyyn. Joskus lääkärintodistus voi olla puutteellinen, jolloin on haettava uutta lääkärintodistusta. On tärkeää, että lääkärintodistuksessa annetaan riittävä selvitys hakijan terveydentilasta sekä sairauksista, vioista ja vammoista. Lääkärintodistuksessa usein annetaan myös arvio sairauden vaikutuksesta hakijan työkykyyn sekä arvioinnin siitä, voidaanko sairaus parantaa. Mikäli sairaus, vika tai vamma voidaan parantaa esimerkiksi kuntoutuksella, ei työkyvyttömyyseläkettä usein myönnetä.

  • Liitteet

    Päätös työkyvyttömyyseläkkeestä ja selvitykset, joihin hakija vetoaa.

 170 näyttökertaa