Kategoriat
Kansaneläkelain 12 § Masennus Paniikkihäiriö Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta Työkyvyn aleneminen Työkyvyn arviointi Työkyvyn heikentyminen Työkyvyn heikentymisen arviointi Työkyvyttömyyden arviointi Työkyvyttömyys Työkyvyttömyyseläke Työkyvyttömyyseläkehakemuksen hylkääminen

SAMU 7039/16: Oliko A:lla oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen, kun A:lla oli masennus ja paniikkihäiriö?

A haki Kansaneläkelaitoksesta työkyvyttömyyseläkettä masennuksen ja paniikkihäiriön perusteella, mutta työkyvyttömyyseläkettä ei myönnetty, koska A:ta ei pidetty kansaneläkelain tarkoittamalla tavalla työkyvyttömänä. A vaati työkyvyttömyyseläkettä myönnettäväksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta, mutta lautakunta hylkäsi valituksen. Vaikka A ei kyennyt sosiaalisesti vaativaan työhön ja työkyky täysipäiväiseen työhön oli epävarmaa, lautakunta katsoi, että A:lla oli työkykyä itselleen sopivaan työhön.

SAMU 7039/16

Otsikko:

 

Työkyvyttömyyseläkettä ei myönnetty masennuksen ja paniikkihäiriön perusteella

 

Ratkaisupäivämäärä:

 

24.11.2016

 

Diaarinumero:

 

7039/16

 

Tiivistelmä:

 

Kysymys oli oikeudesta työkyvyttömyyseläkkeeseen edelleen 1.2.2016 lukien. Työkyvyttömyyseläkettä ei myönnetty, koska vakuutetulla katsottiin olevan työkykyä jäljellä, vaikka työkykyä pidettiinkin alentuneena. A ei kyennyt sosiaalisesti vaativaan työhön ja työkyky täysipäiväiseen työhön oli epävarma, mutta hänellä oli ainakin osittaista työkykyä itselleen sopivaan työhön.

 

Päätös, josta valitettu:

 

Kansaneläkelaitos antoi 1.3.2016 päätöksen, jolla A:n työkyvyttömyyseläkehakemus hylättiin. A:n työkykyyn todettiin vaikuttavan masennusoireet ja alttius paniikkikohtauksiin. A:ta ei voitu kuitenkaan pitää kansaneläkelain tarkoittamalla tavalla työkyvyttömänä.

 

Vaatimukset muutoksenhakulautakunnassa:

 

A vaati työkyvyttömyyseläkettä myönnettäväksi vedoten lääkärinlausuntoon, jossa hänet todetaan työkyvyttömäksi. A vetosi myös hoidon keskeneräisyyteen ja toimintakyvyn heikkouteen.

 

Ratkaisu:

 

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen.

 

Perustelut:

 

Työkyvyttömänä pidetään henkilöä, joka on sairauden, vian tai vamman takia kykenemätön tekemään tavallista työtään tai muuta siihen verrattavaa työtä, jota on pidettävä hänen ikänsä, ammattitaitonsa sekä muut seikat huomioon ottaen hänelle sopivana ja kohtuullisen toimeentulon turvaavana.

 

A oli ylioppilas. Hänellä ei ollut ammatillista koulutusta. Hän oli työskennellyt lyhytaikaisissa työsuhteissa muun muassa elektroniikkatyöntekijänä, varastotyöntekijänä, siivoojana ja kirjastossa.

 

A:n terveydentilasta esitetyn lääketieteellisen selvityksen mukaan hänellä oli todettu keskivaikea masennustila ja paniikkihäiriö. A oli ohjautunut avohoitopsykiatrian poliklinikalle hoitoon keväällä 2013. Hän oli käynyt syksystä 2013 alkaen säännöllisesti keskustelukäynneillä psykiatrisella erikoisairaanhoitajalla. Hänellä oli ollut masennukseen lääkitys vuosina 2013 ja 2014. A oli ollut ilman lääkitystä jo pitkään. Hän jatkoi käyntejä psykiatrisen sairaanhoitajan luona kahdesti viikossa. Hänen vointinsa vaihteli, mutta pitkällä aikavälillä paremman ajan osuus oli lisääntynyt.

 

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta totesi, että A:n työkyky oli hänen sairauksiensa vuoksi alentunut. A ei kyennyt sosiaalisesti vaativaan työhön ja työkyky täysipäiväiseen työhön oli epävarma, mutta selvityksen perusteella hänellä oli ainakin osittaista työkykyä itselleen sopivaan työhön. Hoitoa oli mahdollista tarvittaessa tehostaa.

 

Kokonaisuutena arvioiden Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta totesi, että A:lla oli vielä työkykyä jäljellä. Sen vuoksi häntä ei voitu pitää kansaneläkelain tarkoittamalla tavalla työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavassa määrin työkyvyttömänä enää 1.2.2016 lukien.

 

Sovelletut säännökset:

 

Kansaneläkelaki 12 §

 

Asiasanat:

 

Kansaneläke, Työkyvyttömyyseläke, Työkyvyttömyys