A vaati työkyvyttömyyseläkettä sillä perusteella, että hän kärsi voimakkaasta ahdistuksesta, pelkotiloista ja ihmisarkuudesta. Lääkärinlausunnon mukaan A oli työkyvytön. A:lla oli myös masennustila, pitkäaikainen mielialahäiriö, estynyt persoonallisuus, passiivis-aggressiivinen persoonallisuus sekä depressiivinen persoonallisuus. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan mukaan A:n psyykkiset sairaudet vaikuttivat hänen työkykyynsä, mutta todettavissa olevien ja työkykyyn vaikuttavien sairauslöydösten ei kuitenkaan voitu arvioida aiheuttavan hänelle täyttä työkyvyttömyyttä. Lautakunta katsoi, että A:lla oli vielä työkykyä jäljellä.
SAMU 3029/7/01
Otsikko:
Työkyvyttömyyseläkettä ei myönnetty, psyykkinen sairaus
Ratkaisupäivämäärä:
13.08.2008
Diaarinumero:
3029/7/01
Tiivistelmä:
Kysymys siitä, aiheuttivatko A:n psyykkiset sairaudet työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavaa työkyvyn alentumista. A:ta ei pidetty työkyvyttömänä.
Päätös, josta valitettu:
Kansaneläkelaitos antoi 28.9.2006 päätöksen, jolla A:n työkyvyttömyyseläkehakemus hylättiin.
Vaatimukset muutoksenhakulautakunnassa:
A vaati työkyvyttömyyseläkettä myönnettäväksi. Hän vetosi esitettyyn lääketieteelliseen selvitykseen. Hän kärsi voimakkaasta ahdistuksesta, pelkotiloista ja ihmisarkuudesta.
Ratkaisu:
Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen.
Perustelut:
Työkyvyttömänä pidetään kansaneläkelain mukaan henkilöä, joka sairauden, vian tai vamman takia on kykenemätön tekemään tavallista työtään tai muuta siihen läheisesti verrattavaa työtä, mitä on pidettävä ikä, ammattitaito ja muut seikat huomioon ottaen hänelle sopivana ja kohtuullisen toimeentulon turvaavana.
Työkyvyttömyyseläke myönnetään toistaiseksi tai kuntoutustukena määräajaksi. Työkyvyttömyyseläke myönnetään kuntoutustukena hakijan kuntoutumisen edistämiseksi niin pitkäksi ajaksi kuin hänen arvioidaan olevan työkyvytön.
A:lla ei ollut ammatillista koulutusta. Hän oli suorittanut kaupan alan atk- ja asiakaspalvelukurssin vuonna 1993. A oli työskennellyt myyntiharjoittelijana, kirjastoapulaisena ja myyjänä. Viimeisin työsuhde A:lla oli ollut vuonna 1994.
A:n terveydentilasta saadun lääketieteellisen selvityksen mukaan hänellä oli todettu masennustila, pitkäaikainen mielialahäiriö, estynyt persoonallisuus, passiivis-aggressiivinen persoonallisuus sekä depressiivinen persoonallisuus. A:n psyykkinen oireilu oli alkanut vuonna 1994. A koki ahdistuneisuutta, toivottomuutta, aloitekyvyttömyyttä, syyllisyyden tunteita, itsesyytöksiä, keskittymisvaikeutta ja muistivaikeutta. A:n älyllinen suoriutuminen oli vuonna 1999 tehdyissä psykologisissa tutkimuksissa todettu lahjakkaan tasoiseksi. Psykoottisuuteen viittaavia oireita ei tutkimuksissa ollut tullut esille. A:lla oli hoitokäyntejä kerran kuukaudessa ja hänen lääkitystään seurattiin.
Kansaneläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke edellyttää täyttä työkyvyttömyyttä. A:n psyykkiset sairaudet vaikuttivat hänen työkykyynsä, mutta todettavissa olevien ja työkykyyn vaikuttavien sairauslöydösten ei kuitenkaan voitu arvioida aiheuttavan hänelle täyttä työkyvyttömyyttä. Asiassa oli esitetty lääkärinlausunto, jossa A:ta oli pidetty työkyvyttömänä. Lääketieteellisestä selvityksestä ilmenevät sairauslöydökset ja tilankuvaukset oli otettu huomioon A:n työkykyä arvioitaessa.
Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta totesi, että A:n työkyky oli hänen sairauksiensa vuoksi alentunut. Kokonaisuutena arvioiden Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta kuitenkin katsoi, että A:lla oli vielä työkykyä jäljellä. Sen vuoksi häntä ei voitu pitää kansaneläkelain tarkoittamalla tavalla työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavassa määrin työkyvyttömänä.
Sovelletut säännökset:
Kansaneläkelaki 22 § ja 22b §
Asiasanat:
Kansaneläke, Työkyvyttömyyseläke, Työkyvyttömyys