Kategoriat
Ahdistustila Kansaneläkelain 12 § Kipu Kipuoireyhtymä Krooninen kipu Paniikkihäiriö Psyykkinen oirehdinta Psyykkiset sairaudet Selvitys työkyvystä Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta Työkyvyn aleneminen Työkyvyn arviointi Työkyvyn heikentyminen Työkyvyn heikentymisen arviointi Työkyvyttömyyden arviointi Työkyvyttömyys Työkyvyttömyyseläke Työkyvyttömyyseläkehakemuksen hylkääminen Työkyvyttömyyseläkehakemuksen ratkaiseminen Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö

SAMU 25729/15: Oliko A:lla oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen, kun A:lla oli rankaperäinen kipuoireisto, paniikkihäiriö ja yleistynyt ahdistuneisuushäiriö?

A haki työkyvyttömyyseläkettä sillä perustella, että hänellä oli rankaperäinen kipuoireisto, paniikkihäiriö ja yleistynyt ahdistuneisuushäiriö. A:n mukaan hän ei pystynyt tekemään työtään edes osa-aikaisesti fyysisten sairauksien ja psyykkisen oirehdinnan takia. Kansaneläkelaitos katsoi, ettei A:ta voitu pitää kansaneläkelain tarkoittamalla tavalla työkyvyttömänä, sillä tulehduksellista nivelsairautta ei ollut todettu eikä kliinisessä tutkimuksessa ollut kuvattu ylä- tai alaraajojen liikehermojen toimintahäiriöitä. A valitti ratkaisusta sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan, joka hylkäsi valituksen. Lautakunta katsoi, että A:n työkyky oli hänen sairauksiensa vuoksi alentunut, mutta kokonaisuutena arvioiden A:lla oli vielä työkykyä jäljelle hänelle sopivaan ja kohtuullisen toimeentulon turvaavan työhön, eikä häntä sen vuoksi voitu pitää lautakunnan mukaan kansaneläkelain tarkoittamalla tavalla työkyvyttömänä.

SAMU 25729/15

Otsikko:

 

Työkyvyttömyyseläkettä ei myönnetty rankaperäisen kipuoireiston, paniikkihäiriön ja yleistyneen ahdistuneisuushäiriön perusteella

 

Ratkaisupäivämäärä:

 

11.10.2016

 

Diaarinumero:

 

25729/15

 

Tiivistelmä:

 

Kysymys oli oikeudesta työkyvyttömyyseläkkeeseen. Työkyvyttömyyseläkettä ei myönnetty, koska vakuutetulla katsottiin olevan vielä työkykyä jäljellä, vaikka työkykyä pidettiinkin alentuneena. Tukirangan ja raajojen toiminnallinen tila oli kokonaisuutena arvioiden kohtalainen eikä ylä- tai alaraajojen liikehermojen toimintahäiriöitä kuvattu. Myöskään vaikea-asteista psykiatrista sairautta ei voitu todeta.

 

Päätös, josta valitettu:

 

Kansaneläkelaitos antoi 21.9.2015 päätöksen, jolla A:n työkyvyttömyyseläkehakemus hylättiin. A:n työkykyyn todettiin vaikuttavan niskan, hartioiden ja rintakehän alueen kipuilu sekä selkärangan rappeumamuutokset. Tulehduksellista nivelsairautta ei ollut kuitenkaan todettu eikä kliinisessä tutkimuksessa ollut kuvattu ylä- tai alaraajojen liikehermojen toimintahäiriöitä.  A:ta ei voitu pitää kansaneläkelain tarkoittamalla tavalla työkyvyttömänä.

 

Vaatimukset muutoksenhakulautakunnassa:

 

A vaati työkyvyttömyyseläkettä myönnettäväksi vedoten muun muassa siihen, että monessa lausunnossa on todettu, että toimintakyvyn haitta oirekuvan vuoksi on huomattava, vaikka tulehduksellista nivelsairautta ei olekaan todettu. A ei pysty tekemään työtään edes osa-aikaisesti. Fyysisten sairauksien lisäksi hänellä on psyykkistä oirehdintaa, joka rajoittaa jossain määrin työkykyä.

 

Ratkaisu:

 

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen.

 

Perustelut:

 

Työkyvyttömänä pidetään henkilöä, joka sairauden, vian tai vamman takia on kykenemätön tekemään tavallista työtään tai muuta siihen verrattavaa työtä, jota on pidettävä hänen ikänsä, ammattitaitonsa ja muut seikat huomioon ottaen hänelle sopivana ja kohtuullisen toimeentulon turvaavana.

 

A oli koulutukseltaan merkonomi. Hän oli työskennellyt tekstinkäsittelijänä. Lisäksi hänellä oli työkokemusta muun muassa työstä autolähettinä ja kouluavustajana.

 

Saadun lääketieteellisen selvityksen mukaan A:lla oli todettu rankaperäinen kipuoireisto, paniikkihäiriö ja yleistynyt ahdistuneisuushäiriö. Hän oli ollut jo vuosina 2013 ja 2014 arviossa fysiatrialla, jolloin kaula- ja rintarangassa oli todettu kulumismuutoksia. A:lla oli todettu myös selkärankareuma. Kliinisten tutkimusten perusteella oli kuvattu jäykkyyksiä ja kipuja. Kävely oli normaalia. Myöskään periferisiä synoviitteja ei ollut todettu. Maaliskuussa 2015 tehdyn psykiatrin väliarvion mukaan A:n psykiatrinen häiriö ei ollut niin vaikea-asteinen, että sitä voisi pitää eläke-etuuden perusteena.

 

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta katsoi, että A:n työkyky oli hänen sairauksiensa vuoksi alentunut. Kliinisten tutkimusten perusteella tukirangan ja raajojen toiminnallinen tila kokonaisuutena oli kuitenkin kohtalainen, eikä ylä- tai alaraajojen liikehermojen toimintahäiriöitä ollut kuvattu. Oireita oli mahdollista lievittää asianmukaisella hoidolla. Myöskään vaikea-asteista psykiatrista sairautta ei voitu todeta. Kokonaisuutena arvioiden A:lla oli vielä työkykyä jäljellä hänelle sopivaan ja kohtuullisen toimeentulon turvaavaan työhön, eikä häntä sen vuoksi voitu pitää kansaneläkelain tarkoittamalla tavalla työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavassa määrin työkyvyttömänä.

 

Sovelletut säännökset:

 

Kansaneläkelaki 12 §

 

Asiasanat:

 

Kansaneläke, Työkyvyttömyyseläke, Työkyvyttömyys