Kategoriat
Asiakirjajulkisuus Asiantuntijalääkäri

Muu pää­tös 1621/​2014: Valitus asiakirjajulkisuutta koskevassa asiassa

Taltionumero: 1621
Antopäivä: 20.5.2014
Diaarinumero: 3461/1/12

Asia
Valitus asiakirjajulkisuutta koskevassa asiassa

Valittaja
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva


Päätös, jota valitus koskee
Helsingin hallinto-oikeus 24.10.2012 nro 12/0913/5

 

 

Asian aikaisempi käsittely

 

Vakuutusongelmaisten liitto ry on 25.8.2011 pyytänyt Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turvalta tiedot kaikista yhtiön palkkalistoilla olevista vakuutuslääkäritointa pää- tai sivutoimisesti hoitavista lääkäreistä sekä omien yhtiöidensä kautta laskuttavista, asiantuntijalausuntoja säännöllisesti antavista lääkäreistä. Lisäksi on pyydetty tiedot lääkäreiden erikoisaloista ja erityispätevyyksistä.

 

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva on 12.9.2011 kieltäytynyt antamasta pyydettyjä tietoja. Päätöksen perusteluina on lausuttu muun ohella seuraavaa:

 

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva käyttää julkista valtaa, kun se tekee korvausratkaisuja lakisääteisissä vakuutuksissa. Yhtiön työntekijät ovat työsopimuslain mukaisessa työsuhteessa työnantajaansa, joten kysymyksessä on yksityisoikeudellinen sopimussuhde. Kysymys ei siten ole julkisen vallan käyttämisestä. Pyydetty tieto ei näin ollen kuulu julkisuuslain soveltamisen piiriin eikä sitä voida luovuttaa.

 

Hallinto-oikeuden ratkaisu

 

Helsingin hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään Vakuutusongelmaisten liitto ry:n valituksesta kumonnut Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turvan päätöksen ja palauttanut asian sille uudelleen käsiteltäviksi.

 

Hallinto-oikeuden päätöksen perusteluina on lausuttu seuraavaa:

 

Sovellettavat oikeusohjeet

 

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslaki) 1 §:n 1 momentin mukaan viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei mainitussa laissa tai muussa laissa erikseen toisin säädetä. Lain 9 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus saada tieto viranomaisen asiakirjasta, joka on julkinen.

 

Julkisuuslain 3 §:n mukaan mainitussa laissa säädettyjen tiedonsaantioikeuksien ja viranomaisten velvollisuuksien tarkoituksena on toteuttaa avoimuutta ja hyvää tiedonhallintatapaa viranomaisten toiminnassa sekä antaa yksilöille ja yhteisöille mahdollisuus valvoa julkisen vallan ja julkisten varojen käyttöä, muodostaa vapaasti mielipiteensä sekä vaikuttaa julkisen vallan käyttöön ja valvoa oikeuksiaan ja etujaan.

 

Julkisuuslain 4 §:n 1 momentissa luetellaan mitä mainitussa laissa tarkoitetaan viranomaisilla. Pykälän 2 momentin mukaan mitä viranomaisesta säädetään, koskee myös lain tai asetuksen taikka lain tai asetuksen nojalla annetun säännöksen tai määräyksen perusteella julkista tehtävää hoitavia yhteisöjä, laitoksia, säätiöitä ja yksityisiä henkilöitä niiden käyttäessä julkista valtaa.

 

Julkisuuslain 13 §:n 1 momentin mukaan tiedon pyytäjän ei tarvitse perustella pyyntöään, ellei tämä ole tarpeen viranomaiselle säädetyn harkintavallan käyttämiseksi tai sen selvittämiseksi, onko pyytäjällä oikeus saada tieto asiakirjan sisällöstä. Pykälän 2 momentin mukaan pyydettäessä saada tieto salassa pidettävästä asiakirjasta taikka viranomaisen henkilörekisteristä tai muusta asiakirjasta, josta tieto voidaan luovuttaa vain tietyin edellytyksin, tiedon pyytäjän on, jollei erikseen toisin säädetä, ilmoitettava tietojen käyttötarkoitus sekä muut tietojen luovuttamisen edellytysten selvittämiseksi tarpeelliset seikat sekä tarvittaessa tiedot siitä, miten tietojen suojaus on tarkoitus järjestää.

 

Julkisuuslain 16 §:n 1 momentin mukaan viranomaisen asiakirjan sisällöstä annetaan tieto suullisesti taikka antamalla asiakirja viranomaisen luona nähtäväksi ja jäljennettäväksi tai kuunneltavaksi tai antamalla siitä kopio tai tuloste. Tieto asiakirjan julkisesta sisällöstä on annettava pyydetyllä tavalla, jollei pyynnön noudattaminen asiakirjojen suuren määrän tai asiakirjan kopioinnin vaikeuden tai muun niihin verrattavan syyn vuoksi aiheuta kohtuutonta haittaa virkatoiminnalle. Pykälän 3 momentin mukaan viranomaisen henkilörekisteristä saa antaa henkilötietoja sisältävän kopion tai tulosteen tai sen tiedot sähköisessä muodossa, jollei laissa ole toisin erikseen säädetty, jos luovutuksensaajalla on henkilötietojen suojaa koskevien säännösten mukaan oikeus tallettaa ja käyttää sellaisia henkilötietoja.

 

Julkisuuslain 17 §:n 1 momentin mukaan viranomainen on mainitun lain mukaisia päätöksiä tehdessään ja muutoinkin tehtäviään hoitaessaan velvollinen huolehtimaan siitä, että tietojen saamista viranomaisten toiminnasta ei lain 1 ja 3 § huomioon ottaen rajoiteta ilman asiallista ja laissa säädettyä perustetta eikä enempää kuin suojattavan edun vuoksi on tarpeellista ja että tiedon pyytäjiä kohdellaan tasapuolisesti.

 

Tapaturmavakuutuslain 64 h §:n 1 momentin mukaan julkisuuslakia sovelletaan vakuutuslaitoksen tapaturmavakuutuslain toimeenpanoon liittyvien asiakirjojen ja toiminnan julkisuuteen siltä osin kuin julkisuuslain 4 §:n 2 momentissa säädetään, jollei tapaturmavakuutuslaissa tai muussa laissa toisin säädetä.

 

Henkilötietolain 8 §:n 4 momentin mukaan oikeudesta saada tieto ja muusta henkilötietojen luovuttamisesta viranomaisen henkilörekisteristä on voimassa, mitä viranomaisten asiakirjojen julkisuudesta säädetään.

 

Asian oikeudellinen arviointi

 

Julkisuuslain soveltaminen

 

Julkisuuslakia koskevan hallituksen esityksen (HE 30/1998 vp) mukaan lain soveltamissäännösten valmistelussa on ollut lähtökohtana, että julkisuusperiaatteen tulisi koskea julkisen vallan käyttöä riippumatta siitä, miten asioiden hoito on organisoitu. Vastatessaan lakisääteisistä vakuutusjärjestelmistä yksityiset vakuutusyhtiöt hoitavat julkisuuslain 4 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla julkista tehtävää ja käyttävät siinä yhteydessä julkista valtaa.

 

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva on sellainen yhteisö, jota tarkoitetaan julkisuuslain 4 §:n 2 momentissa. Julkisuuslakia voidaan soveltaa siihen vain sen käyttäessä julkista valtaa. Siihen osaan vakuutusyhtiön toiminnasta, jossa ei ole kysymys julkisen vallan käyttämisestä, ei julkisuuslaki tule sovellettavaksi.

 

Julkisen vallan käsitettä ei ole lainsäädännössä nimenomaisesti määritelty. Julkisuuslakia koskevan hallituksen esityksen mukaan julkisen vallan käytön keskeiseen sisältöön on katsottu kuuluvan puuttuminen hallintopäätöksellä tai tosiasiallisella toimella yksityisen oikeusasemaan. Julkisen vallan käyttönä pidetään myös muun ohella etuuksien myöntämistä.

 

Vakuutusyhtiön on katsottava käyttävän julkista valtaa tehdessään päätöksiä lakisääteisiä vakuutuksia koskevissa asioissa. Asiantuntijalääkärit osallistuvat vakuutusyhtiölle kuuluvien sellaisten lakisääteisten tehtävien hoitamiseen ja päätöksentekoon, joihin liittyy julkisen vallan käyttöä. Tältä osin heitä koskevaa henkilörekisteriä on pidettävä viranomaisen henkilörekisterinä. Sillä seikalla, että asiantuntijalääkärit ovat työsopimuslain mukaisessa työsuhteessa vakuutusyhtiöön tai antavat lausuntoja toimeksiantosuhteen perusteella, ei ole merkitystä asiassa. Tiedot asiantuntijalääkäreiden nimistä eivät siten jää julkisuuslain soveltamisalan ulkopuolelle.

 

Tietojen antaminen

 

Julkisuuslakia koskevan hallituksen esityksen mukaan viranomaisten asiakirjojen julkisuuden tarkoituksena ei ole olla yleinen tiedonhankintakeino sinänsä, vaan mahdollistaa tietojen saaminen viranomaisen toiminnasta viranomaisten toiminnan valvomiseksi ja muiden julkisuuslain 3 §:stä ilmenevien tarkoitusten vuoksi. Kun otetaan huomioon julkisuuslain 1 §:n 1 momentti ja 9 § sekä edellä mainitut periaatteet ja julkisuuslain 17 §:n 1 momentin mukainen tiedonsaantioikeuksien huomioon ottaminen päätöksenteossa yleensä, vakuutusyhtiölle kuuluvien lakisääteisten tehtävien hoitamiseen osallistuvien henkilöiden ja asiantuntijalääkäreiden nimiä on pidettävä julkisina tietoina, jotka jokaisella on oikeus saada. Näitä tietoja ei ole erikseen säädetty salassa pidettäviksi.

 

Edellä esitettyyn nähden Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva ei ole voinut kieltäytyä pyydettyjen tietojen antamisesta päätöksessä esitetyillä perusteilla. Hallinto-oikeus ei ensi asteena ota kantaa siihen, miten pyydetyt tiedot on mahdollista luovuttaa Vakuutusongelmaisten liitto ry:lle, vaan palauttaa asian siltä osin vakuutusyhtiölle uudelleen käsiteltäväksi.

 

Hallinto-oikeuden päätöksessä on sovellettuina oikeusohjeina mainittu perusteluissa mainittujen oikeusohjeiden lisäksi henkilötietolain 3 §.

 

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

 

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva on valituksessaan vaatinut, että Helsingin hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja samalla vahvistetaan, että yhtiöllä ei ole velvollisuutta luovuttaa Vakuutusongelmaisten liitto ry:lle sen pyytämiä tietoja.

 

Vaatimuksen perusteluina on esitetty muun ohella seuraavaa:

 

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva ei ole julkisuuslaissa tarkoitettu viranomainen. Laki koskee yhtiötä yrityksenä vain siltä osin kuin se käyttää julkista valtaa. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva käyttää julkista valtaa vakuutus- ja korvaustoiminnassa lakisääteisten vakuutuslajien osalta muun muassa silloin, kun se tekee korvausratkaisuja. Korvausratkaisun se tekee yhtiönä, joka voi käyttää ratkaisuja tehdessään apunaan eri alojen asiantuntijoita, esimerkiksi lääkäreitä.

 

Ratkaisutoiminnan osalta asianosaisjulkisuus toteutuu yhtiön toiminnassa. Vakuutetulla tai korvauksenhakijalla on oikeus saada tiedot tiettyyn tapaukseen liittyvistä asiakirjoista ja omaa asiaansa käsittelevistä henkilöistä.

 

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turvan työntekijät ovat työsopimuslain mukaisessa työsuhteessa työnantajaansa, joten tältä osin kysymys on yksityisoikeudellisesta sopimussuhteesta. Heidän työoikeudellinen asemansa ei muutu sen mukaan, käsittelevätkö he lakisääteisen vai vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella maksettavia etuuksia.

 

Työntekijät toteuttavat työnantajan antamia tehtäviä, mutta eivät henkilökohtaisesti vastaa päätöksistä ulospäin vaan ratkaisutoiminta tapahtuu aina yhtiön nimissä. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turvalla ei ole velvollisuutta eikä edes oikeutta antaa tietoja henkilöstöstään ulkopuolisille tahoille ilman perustetta. Aivan sama tilanne olisi, jos Vakuutusongelmaisten liitto ry pyytäisi listausta esimerkiksi korvauskäsittelijöistä, postitusta hoitavista henkilöistä, vahinkotarkastajista tai mistä tahansa muusta ammattiryhmästä.

 

Henkilötietolain 7 §:ssä säädetään käyttötarkoitussidonnaisuudesta. Henkilötietoja saa käyttää tai muutoin käsitellä vain tavalla, joka ei ole yhteensopimaton 6 §:ssä tarkoitettujen käsittelyn tarkoitusten kanssa. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turvassa työntekijöistä pidettävän henkilörekisterin käyttötarkoitus on työnantajarooliin liittyvien velvoitteiden täyttäminen ja oikeuksista huolehtiminen eli työsopimussuhteen hoito.

 

Yksityisoikeudellisten työsuhteiden osalta kysymys ei ole julkisen vallan käyttämisestä. Tietojen luovuttaminen kulloinkin voimassa olevista asiantuntijalääkäreiden työsuhteista ja heidän erikoisosaamisalueistaan ei kuulu julkisuuslain soveltamisen piiriin, vaikka henkilöt työtehtävissään osallistuisivatkin lakisääteisten vakuutusten perusteella maksettavien korvausten käsittelyyn. Tietoa erikoisosaamisalueesta ei ole tallennettu henkilöstöhallintarekisteriin, joten tietojen luovuttaminen edellyttäisi tietojen keräämistä erikseen tätä tarkoitusta varten. Hallinto-oikeus mainitsee päätöksessään julkisina tietoina “nimet” eikä ole ottanut lainkaan kantaa siihen, ovatko myös asiantuntijalääkäreiden erikoisalat ja erityispätevyydet julkista tietoa.

 

Nimikirjalain mukainen velvollisuus pitää nimikirjaa ja luovuttaa tietoja viranhaltijoista koskee valtion virastoja ja laitoksia. Nimikirjalaki ei koske Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turvaa yksityisenä vakuutusyhtiönä. Sen työntekijät eivät ole virkamiesasemassa.

 

Tieto siitä, keneltä vakuutusyhtiö pyytää toimeksiantosuhteen perusteella asiantuntijalausunnon, ei ole julkinen tieto vaan liikesalaisuutena salassa pidettävä. Vakuutusyhtiölain salassapitovelvollisuus estää vakuutusyhtiön liike- tai ammattisalaisuuden ilmaisemisen sivulliselle. Lisäksi toimeksiantosuhteessa olevista asiantuntijoista ei edes ole rekisteriä. Tiedon luovuttaminen edellyttäisi tietojen keräämistä eri korvausyksiköiltä.

 

Työntekijöitä tai toimeksiantosuhteita koskevat tiedot ovat salassa pidettäviä myös siinä tapauksessa, että niiden luovutusta tulisi arvioida julkisuuslain perusteella. Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan mukaan salassa pidettäviä ovat asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liike- ja ammattisalaisuudesta, samoin kuin sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät tietoa muusta vastaavasta yksityisen elinkeinotoimintaa koskevasta seikasta.

 

Vakuutusyhtiölaki säätelee erityislakina vakuutusyhtiön toimintaa. Sen 30 luvun 1 §:n mukaan vakuutusyhtiön, sen asiakkaan tai jonkun muun taloudellista asemaa tai terveydentilaa tai muita henkilökohtaisia oloja koskevat seikat taikka liike- tai ammattisalaisuudet kuuluvat salassapitovelvollisuuden piiriin. Lain 30 luvun 3 §:ssä on yksiselitteisesti määritelty, missä tilanteissa vakuutusyhtiö voi luovuttaa tietoja.

 

Hallinto-oikeus ei ole päätöksensä perusteluissa riittävällä tavalla ottanut kantaa vakuutusyhtiölain salassapitovelvollisuuden ja julkisuuslain säännösten väliseen suhteeseen asiassa.

 

Julkisuuslaissa erotellaan henkilörekisteristä tapahtuva julkisten henkilötietojen nähtäväksi antaminen ja henkilötietojen luovuttaminen. Henkilörekisteristä voidaan julkisuuslain 16 §:n 3 momentin mukaan luovuttaa julkisia henkilötietoja sisältävä kopio, tuloste tai tiedot sähköisessä muodossa, jos luovutuksensaajalla on henkilötietojen suojaa koskevien säännösten mukaan oikeus tallettaa ja käyttää sellaisia tietoja. Jos vastoin Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turvan käsitystä katsottaisiin, että pyydetyt tiedot ovat julkisia ja ne tulisi sillä perusteella luovuttaa yleisölle, pyytäjän ilmoitettava julkisuuslain 13 §:n mukaisesti tietojen käyttötarkoitus sekä muut tietojen luovuttamisen edellytysten selvittämiseksi tarpeelliset tiedot sekä tarvittaessa tiedot siitä, miten tietojen suojaus on tarkoitus järjestää.

 

Vakuutusongelmaisten liitto ry ei ole esittänyt selvitystä laissa tarkoitettujen edellytysten olemassaolosta. Yhdistys on valituksessaan hallinto-oikeudelle perustellut vaatimustaan tietojen luovuttamisesta muun muassa sillä, että vakuutettujen tulee etukäteen tietää, ketkä lääkärit ovat vakuutuslääkäreitä, jotta voivat poissulkea päätymisen vakuutuslääkärin hoidettavaksi. Yhdistyksen perusteluja tietojen saamiselle ei voida pitää asianmukaisina. Sillä, toimiiko lääkäri asiantuntijana vakuutusyhtiössä, ei ole vaikutusta hänen päätoimensa eli lääkärin ammatin harjoittamiseen. Nämä ovat kaksi täysin erillistä roolia. Yhdistyksen esittämistä perusteista voidaan kuitenkin päätellä, että se aikoisi julkaista tai luovuttaa tiedon jäsenistölleen.

 

Julkisuuslaissa asetetut tavoitteet toiminnan avoimuudelle ja läpinäkyvyydelle toteutuvat asianosaisjulkisuuden kautta. Vakuutettujen ja muiden korvauksenhakijoiden edut tulevat tätä kautta turvatuiksi. Laajempi julkaisuvelvollisuus ei ole perusteltua, kun otetaan huomioon, että kysymys on yksityisestä yrityksestä, jolla ei ole viranomaisasemaa.

 

Vakuutusongelmaisten liitto ry on selityksessään vaatinut, että valitus hylätään. Lisäksi yhdistys on vaatinut, että asiassa toimitetaan suullinen käsittely. Mikäli asiassa herää kysymyksiä EU-oikeuden soveltamisessa, korkeimman hallinto-oikeuden tulee täyttää velvollisuutensa ennakkoratkaisun pyytämisestä unionin tuomioistuimelta.

 

Vaatimusten perusteluina on uudistettu aikaisemmin esitetty ja lausuttu muun ohella seuraavaa:

 

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turvan pyrkimys salata päätöksentekijöiden nimet on ristiriidassa vakuutettujen oikeusturvan kanssa. Vaikuttaa siltä, että yhtiö pyrkii välttelemään sitä vastuuta, joka sille syntyy julkisen vallan käyttämisen myötä.

 

Vakuutetulla on oltava automaattisesti oikeus saada tietää, ketkä henkilöt hänen asioistaan tosiasiallisesti päättävät ja missä muissa tehtävissä he toimivat. Riippumattomuuden ja päätöksen oikeellisuuden on oltava myös ulkopuolisen selkeästi havaittavissa. Vakuutuslääkäritietojen tulee olla julkisia myös Vakuutusongelmaisten liitto ry:lle.

 

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turvan osalta kysymys ei ole massaluovutuksesta vaan noin 10–20:n vakuutuslääkärin tietojen julkaisemisesta. Vakuutuslääkärien asema poikkeaa muista yhtiön palveluksessa olevista henkilöstöryhmistä.

 

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turvan vakuutuslääkäri voi olla esteellinen hoitamaan yksityisvastaanotolla esimerkiksi sellaisen Pohjolassa vakuutetun asiaa, joka tarvitsee puolueetonta lääkärinlausuntoa ja työkykyarviota loppuelämänsä toimeentuloa koskevassa asiassa. Vaikka esteellisyydestä oltaisiin eri mieltä, vakuutetulla itsellään on oltava oikeus valita, kokeeko hän vakuutuslääkärin esteelliseksi kirjoittamaan lausuntoja, vaikkapa yksityisvastaanotolla.

 

Vakuutuslääkärit tekevät vakuutusyhtiöissä tosiasialliset korvauspäätökset lääketieteellisiä seikkoja koskevissa lakisääteisiä vakuutuksia koskevissa vahinkoasioissa. Vakuutuslääkäreillä on lakisääteisen tapaturmavakuutuksen osalta varjeltavana vakuutusyhtiöiden kannalta merkittäviä taloudellisia intressejä.

 

Kysymys on lainsäädännössä ylivertaiseen asemaan nostettujen ja erittäin merkittävää julkista valtaa käyttävien vakuutuslääkäreiden tietojen saamisesta kaikkien lakisääteisesti vakuutettujen ja hoitavien lääkärien käyttöön. Kysymys ei ole pelkästään vakuutuslääkäreiden asemasta vakuutusyhtiöissä vaan heidän merkittävästä roolistaan kaikissa niissä tahoissa, joihin vakuutettu voi joutua turvautumaan prosessinsa aikana. He kirjoittavat lausuntoja yksityisvastaanotoilla, ovat johtavassa asemassa monissa kuntoutus- ja hoitolaitoksissa, ovat tekemässä päätöksiä mahdollisesta korvauksesta vakuutusyhtiöissä sekä kuuluvat vakuutusoikeudellisen erityistuomioistuinjärjestelmän ratkaisukokoonpanoihin.

 

Valtaosassa vakuutusasioista pääpaino on lääketieteellisten seikkojen selvittelyssä. Tästä johtuen vakuutuslääkärien asema on erittäin merkittävä. Lyhimmillään käsittely- ja lääkärikansioon tehdyllä merkinnällä “ei” vakuutuslääkäri voi hylätä hoitavan lääkärin B-lausunnon työkyvyttömyyseläkkeen perusteista. Vakuutuslääkäreillä on valta päättää, kuka vakuutetuista saa eläkelaitokselta hakemansa työkyvyttömyyseläkkeen, millä perusteilla työkyvyttömyyseläke myönnetään ja kenen lääkärin B-lausunto on kelvollinen.

 

Hoitavaa lääkärikuntaa valvotaan tarkasti ja virheistä seuraa laillinen vastuu. Vastapuolella toimivaa vakuutuslääkärikuntaa ei valvo mikään viranomainen, ja vakuutuslääkärit on vapautettu siitä oikeudellisesta vastuusta, mikä hoitavilla lääkäreillä on.

 

Vakuutuslääkäritietojen julkaiseminen helpottaa myös hoitavien lääkäreiden työtä. He pystyvät paremmin arvioimaan tapauskohtaisesti, kenen lääkärin tutkittavaksi vakuutetun voi kussakin tapauksessa vakuutusyhtiösidonnaisuudet huomioon ottaen lähettää. Tällä menettelyllä taataan vakuutettujen perustuslain takaamien oikeuksien toteutuminen.

 

Ihmisoikeuksien ja oikeusturvan toteutumisen kannalta on outoa, että vakuutuslääkäreiden ja vakuutusyhtiöiden asema on ylivertainen. Vakuutusalalla on tarve salata lääkäreidensä nimet ja heidän osallisuutensa moniin päällekkäisiin rooleihin. Vakuutuslääkärit käyttävät toimissaan erittäin merkittävää julkista valtaa, joka ulottuu myös tilanteisiin, joissa sovelletaan Euroopan unionin oikeutta.

 

Vakuutuslääkäriksi ei voi erikoistua normaalissa lääketieteellisessä koulutuksessa, vaan erikoistumisen takana on vakuutusyhtiöiden vahva ote ja valvonta. Vakuutuslääkäreiden salailu, kollegiaalisuus ja lojaalisuus sisäpiirille ja työnantajalle vaikuttavat erittäin vahvoilta periaatteilta, jotka palvelevat vain vahvemman osapuolen eli vakuutusyhtiöiden etua.

 

Vakuutetulla tulee aina olla mahdollisuus tarkastella vakuutuslääkäreiden kytköksiä vastapuolella toimivaan vakuutusyhtiöön. Vakuutetulla on oltava oikeus etukäteen tietää, kuka on vakuutusyhtiöiden suosima vakuutuslääkäri ja sulkea tällainen henkilö pois hoitosuhteesta jo ennen vastaanottoajan tilaamista. Vakuutuslääkärien kaksoisroolien avaamisella on huomattava merkitys myös sosiaalivakuutusjärjestelmän perustuslaillisen toteutumisen ja kehittämisen kannalta. Julkisuuden myötä pystytään myös arvioimaan vakuutuslääkärien osakkeenomistuksia lakisääteisiä vakuutuksia tarjoavissa yhtiöissä.

 

Korkeimman hallinto-oikeuden on velvoitettava Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva toimittamaan Vakuutusongelmaisten liitto ry:n käyttöön ajantasaiset tiedot palveluksessaan olevien pää- ja sivutoimisten vakuutuslääkäreiden sekä lausuntoja antavien lääkäreiden nimistä, erikoisaloista, erityispätevyyksistä ja työpaikoista.

 

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva on vastaselityksessään viitannut valituksessaan esittämäänsä ja ilmoittanut vastustavansa suullisen käsittelyn toimittamista.

 

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turvan vastaselitys on lähetetty Vakuutusongelmaisten liitto ry:lletiedoksi. 

 

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

 

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

 

1. Vakuutusongelmaisten liitto ry:n vaatimus suullisen käsittelyn toimittamisesta hylätään.

 

2. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turvan valitus hylätään. Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

 

Perustelut

 

1. Suullisen käsittelyn toimittamista koskeva vaatimus

 

Hallintolainkäyttölain 37 §:n 1 momentin mukaan asian selvittämiseksi toimitetaan tarvittaessa suullinen käsittely. Kun otetaan huomioon asiakirjoista saatava selvitys ja ratkaistavana oleva kysymys, suullisen käsittelyn toimittaminen ei ole tarpeen asian selvittämiseksi.

 

2. Pääasiaratkaisu

 

Tiedon saaminen siitä, ketkä käyttävät julkista valtaa, kuuluu viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslain) 1 §:n 1 momentista ilmenevän julkisuusperiaatteen ydinalueeseen. Tämä tiedonsaantioikeus koskee paitsi henkilön osallistumista yksittäisen julkisen vallan käyttöä sisältävän päätöksen tekemiseen, myös hänen kuulumistaan julkista valtaa käyttävään organisaatioon päätöksentekoon osallistuvana. Asiakirjoihin sisältyvä tieto lakisääteisiä vakuutuksia käsitteleviin vakuutusyhtiöihin palvelus- tai toimeksiantosuhteessa olevien asiantuntijalääkäreiden henkilöllisyydestä tai heidän palvelus- tai toimeksiantosuhteensa olemassaolosta, ottaen myös huomioon heidän osallistumisensa julkisen vallan käyttämiseen, ei ole julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 17 tai 20 kohdassa tarkoitettu liike- tai ammattisalaisuus tai muu vastaava salassa pidettävä liike- tai elinkeinotoimintaa koskeva seikka. Tiedot heidän henkilöllisyydestään tai erikoisaloistaan tai erityispätevyyksistään eivät liioin ole mainitun pykälän 1 momentin 32 kohdassa tarkoitettuja henkilökohtaisia oloja kuvaavia salassa pidettäviä tietoja. Tiedot eivät muillakaan perusteilla ole salassa pidettäviä.

 

Edellä lausutun vuoksi ja kun lisäksi otetaan huomioon edellä ilmenevät Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja päätöksessä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

 

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Mika Seppälä ja Janne Aer. Asian esittelijä Mikko Rautamaa.