Vaihtoehdot

Yleisen näkemyksen mukaan työkyvyttömyyseläkkeelle on erittäin vaikeaa päästä. Lisäksi työkyvyttömyyseläkkeen hakuprosessi voi olla usein hakijalle pitkä, hidas ja mutkikas.

 

Työkyvyttömyyseläkehakemusten käsittelyssä ja muutoksenhaussa voi viedä aikaa monia kuukausia, jopa vuosia.

 

Työkyvyttömyyseläkettä voi hakea erilaisilla tavoilla, kuten esimerkiksi kuntoutustuen tai sairauspäivärahan jälkeen hakemalla työkyvyttömyyseläkettä. Se, millä tavalla työkyvyttömyyseläkettä kannattaa hakea, on tapauskohtaista.

 

Toisinaan työkyvyttömyyseläkkeelle voi päästä, mikäli hakija ei ole edelleen työkykyinen ammatillisen kuntoutuksen jälkeen.

Työkyvyttömyyseläkettä voi hakea esimerkiksi seuraavasti:

Vaihtoehto 1

Hakemus eläkelaitokselle tai Kelalle.

Hakijan tulee liittää hakemukseen selvitys sellaisesta sairaudesta, viasta tai vammasta, jonka johdosta hakijan työkyky on heikentynyt vähintään kahdella viidesosalla yhtäjaksoisesti ainakin vuoden ajan (työntekijän eläkelain 35 §).

Hakijan voi kääntyä esimerkiksi työterveyshuollon puoleen, hakea B-lääkärinlausunnon sekä mahdollisesti muita selvityksiä sairaudesta, viasta tai vammasta, jotka liitetään hakemukseen.

 

Pelkkä sairaus, vika tai vamma ei automaattisesti johda työkyvyttömyyseläkkeen myöntämiseen. Ei voida sanoa, että tietyn sairauden, vian tai vamman perusteella hakija pääsisi työkyvyttömyseläkkeelle, vaan työkyvyttömyyseläkkeen myöntämiseen voi vaikuttaa muun muassa hakijan ikä, koulutus, aikaisempi toiminta, asuinpaikka sekä muut seikat.

Vaihtoehto 2

Hakija hakee ensin kuntoutustukea (eli määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä) ja kuntoutustuen jälkeen työkyvyttömyyseläkettä.

Toisinaan hakija ei pääse työkyvyttömyyseläkkeelle, mikäli katsotaan, että hakijalla on mahdollisuus kuntoutua takaisin työelämään. Tällöin hakijan tulee hakeutua kuntoutukseen.

 

Lähtökohtaisesti helpoin tapa päästä työkyvyttömyyseläkkeelle kaikista vaihtoehdoista voi olla se, että henkilö on saanut kuntoutustukea (määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä), mutta kuntoutuksesta huolimatta henkilön työ- ja toimintakyky ei ole palautunut, jolloin henkilö hakee työkyvyttömyyseläkettä.

 

Mikäli hakijan työkyky ei kuntoutuksen aikana palaudu tai parane, hakijalla voi olla oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen. Kuntoutus voi olla lopulta väylä työkyvytömyyseläkkeeseen.

 

Kuntoutustuen hakemista varten hakijalla tulee olla hoito- ja kuntoutussuunnitelma tai sen tulee olla valmisteilla, josta keskustellaan esimerkiksi hakijan hoitavan lääkärin kanssa.

 

Mikäli hakija selviytyy kuntoutuksen jälkeen osa-aikatyöstä tai kevyemmistä tehtävistä, mutta ei kokoaikaisesta työstä, työeläkelaitokselta voi hakea osatyökyvyttömyyseläkettä. 

 

Kuntoutustuelta työkyvyttömyyseläkkeelle

 

Kuntoutustuki on määräaikainen työkyvyttömyyseläke. Jos Mikäli työkyky ei palaudu kuntoutuksen jälkeen, voi hakijalla olla tietyissä tilanteissa oikeus työkyvyttömyyseläkkeesen.

 

Työkyvyttömyyseläkehakemusten tavoin myös kuntoutuksen hakeminen vaatii perusteellisia selvityksiä ja lääkärinlausuntoja.

 

Lääkärintodistus A ja lääkärintodistuksen B eroavaisuus: Lääkärintodistus A on tarkoitettu lyhytaikaisesta sairaudesta, viasta tai vammasta johtuvan työkyvyttömyyden osoittamiseen, jota tarvitaan, jos haetaan esimerkiksi sairauspäivärahaa, kun taas lääkärintodistus B tarvitaan hakemuksen liitteeksi, kun haetaan joko kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä.

 

Lisäksi on huomioitava, että kuntoutustukea varten tulee olla hoito- tai kuntoutussuunnitelma. Kuntoutus- tai hoitosuunnitelma tehdään yhteistyössä asiakkaan ja lääkärin kanssa. Suunnitelmasta on hyvä tiedustella hoitavalta lääkäriltä. Mutta silloin kun tehdään työkyvyttömyyseläkehakemusta, hakemukseen täytyy liittää lääkärinlausunnot ja muut sellaiset selvitykset, joilla on vaikutusta työkyvyttömyyden arvioinnissa.

Vaihtoehto 3

Hakija hakee ensin sairauspäivärahaa ja sen jälkeen työkyvyttömyyseläkettä.

Sairauspäivärahaa maksetaan 300 päivältä. Kun hakija on ollut työkyvyttömyyden takia pois työstä ja saanut sairauspäivärahaa 150 päivää, hakija saa Kelasta tiedotteen mahdollisuudesta kuntoutukseen ja työkyvyttömyyseläkkeen hakemisesta. Mikäli kuntoutuksesta ei ole apua, voi hakijalla olla oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen. Tällöin hakija voi mahdollisesti siirtyä sairauspäivärahalta työkyvyttömyyseläkkeelle.

 

Sairauspäivärahalta työkyvyttömyyseläkkeelle

 

Sairauspäivärahaa voi saada 16-67-vuotias (työntekijä, työtön, opiskelija, YEL- tai MYEL-vakuutettu yrittäjä), joka ei voi tehdä sairauden vuoksi tavallista työtä.

 

Sairauspäivärahaa haetaan A-lääkärintodistuksen perusteella päivärahaa enintään 60 päivää, jonka jälkeen tarvitaan laajempi B-lääkärinlausunto. Hakijan voi kääntyä esimerkiksi työterveyshuollon puoleen, hakea B-lääkärinlausunnon sekä mahdollisesti muita selvityksiä sairaudesta, viasta tai vammasta, jotka liitetään hakemukseen. Nämä todistukset ovat tärkeitä myös silloin, kun haetaan työkyvyttömyyseläkettä.

 

Jos hakija saa sairauspäivärahaa, kuntoutustukea (määräaikainen työkyvyttömyyseläke) tai työkyvyttömyyseläkettä voidaan hakea vasta silloin, kun sairauspäivärahan enimmäismäärä (300 arkipäivää) on päättymässä.

 

Työkyvyttömyyseläkehakemukseen tulee liittää selvitys sellaisesta sairaudesta, viasta tai vammasta, jonka johdosta hakijan työkyky on heikentynyt vähintään kahdella viidesosalla yhtäjaksoisesti ainakin vuoden ajan (työntekijän eläkelain 35 §).

 

Pelkkä sairaus, vika tai vamma ei automaattisesti johda työkyvyttömyyseläkkeen myöntämiseen. Ei voida sanoa, että tietyn sairauden, vian tai vamman perusteella hakija pääsisi työkyvyttömyseläkkeelle, vaan työkyvyttömyyseläkkeen myöntämiseen voi vaikuttaa muun muassa hakijan ikä, koulutus, aikaisempi toiminta, asuinpaikka sekä muut seikat.