KHO:2011:94: Voitiinko toimeentulo periä takaisin, kun X:llä ja Y:llä ei katsottu olevan sellaisia tuloja tai varoja, joita olisi voitu periä sekä X:ää uhkasi työkyvyttömyys?

Alaikäisen opiskelijalle oli myönnetty toimeentulotukea, joka oli päätetty periä takaisin hänen vanhemmiltaan. Asiassa oli kysymys siitä, voitiinko toimeentulo periä takaisin, kun alaikäisen vanhemmilla X:llä ja Y:llä ei katsottu olevan sellaisia tuloja tai varoja, joita olisi voitu periä. Lisäksi X:ää uhkasi työkyvyttömyys reumojen ja selän välilevyrappeuman takia.

 

Toimeentulotuesta annetun lain 2 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla.

 

Toimeentulotuesta annetun lain 21 §:n 1 momentin mukaan toimeentulotuen takaisinperinnän edellytyksenä on, että korvausvelvollisella asiasta päätettäessä tai myöhemmin on oikeus saada sellaisia tuloja tai varoja, joista korvaus voidaan periä vaarantamatta korvausvelvollisen tai sellaisen henkilön toimeentuloa, josta hän on pitänyt huolta tai on velvollinen pitämään huolta.

 

Pääsääntönä on toimeentulosta annetun lain 19 §:n mukaan, ettei toimeentulotukea saa periä takaisin. Takaisinperintä voi tulla kysymykseen vain silloin, mikäli lain 20 §:ssä säädetyt edellytykset täyttyvät. Lisäksi korvausvelvollisella on oltava asiaa päätettäessä sellaisia tuloja tai varoja, joista korvaus voidaan periä vaarantamatta korvausvelvollisen toimeentuloa.

 

Korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden päätöksen ja hylkäsi Seinäjoen sosiaali- ja terveyslautakunnan hakemuksen X:n ja Y:n velvoittamisesta suorittamaan heidän pojalleen maksetut toimeentulotuet, jotka olivat yhteensä 4 567,01 euroa.

Diaarinumero: 2475/2/09
Antopäivä: 21.11.2011
Taltio: 3373

 

Kotoaan muuttaneelle alaikäiselle opiskelijalle oli myönnetty toimeentulotukea, joka oli päätetty periä takaisin hänen vanhemmiltaan. Kun otettiin huomioon opiskelijan vanhemmilla olleiden velkojen suuri määrä ja että perheessä asui alaikäinen lapsi, vanhemmilla ei voitu katsoa olleen sellaisia tuloja tai varoja, joista toimeentulotuki voitaisiin periä takaisin vaarantamatta heidän ja heidän alaikäisen lapsensa toimeentuloa. Vanhempia ei voitu velvoittaa suorittamaan sosiaali- ja terveyslautakunnalle takaisin opiskelijan saamaa toimeentulotukea.

 

Laki toimeentulotuesta 2 §, 19 §, 20 § 1 momentti 4 kohta, 21 § ja 22 § 2 momentti


Laki lapsen elatuksesta 1 § ja 2 §

 

Päätös, josta valitetaan

 

Vaasan hallinto-oikeus 29.6.2009 nro 09/0339/2

 

Hakemus hallinto-oikeudelle

 

Seinäjoen sosiaali- ja terveyslautakunta on 11.3.2008 päivätyllä hakemuksellaan Vaasan hallinto-oikeudelle vaatinut, että aviopuolisot X ja Y velvoitetaan suorittamaan takaisin toimeentulotukipäätöksillä tammikuusta maaliskuuhun 2008 myönnetty toimeentulotuki X:n ja Y:n silloin 17-vuotiaalle pojalle Z:lle. Lisäselvityspyynnön yhteydessä lautakunta on 22.1.2009 laajentanut hakemustaan koskemaan myös huhtikuusta lokakuuhun 2008 myönnettyjä toimeentulotukia. Takaisinperittävä summa tammikuusta lokakuuhun 2008 on ollut 4 567,01 euroa. Z on tuolloin ollut vanhempiensa elatusvelvollisuuden piirissä. Marraskuussa 2008 Z on täyttänyt 18 vuotta. Vanhemmat ovat vakituisessa työssä. Vanhemmat ovat kertoneet, etteivät voi elättää poikaansa, koska suurin osa heidän tuloistaan menee velkojen maksuun. Vanhempien nettotulot ovat noin 3 693 euroa kuukaudessa. Perheellä on asuntolainaa 159 700 euroa, autolainaa 2 254,06 euroa ja muuta lainaa 5 570 euroa. Lisäksi perheellä on kulutusluottoja yhteensä 85 627 euroa. Perheessä asuu 13-vuotias lapsi. Vanhempien tuloista johtuen Z ei ole saanut opintotukea tai -lainaa.

 

X ja Y ovat selityksessään hallinto-oikeudelle kertoneet perheen taloudellisen tilanteen olleen todella huono johtuen muun muassa lisääntyneistä sairauskuluista ja suuresta velkataakasta. He eivät enää ole pystyneet elättämään poikaansa, jonka vuokra- ja muita menoja he ovat toista vuotta maksaneet. Z asuu opiskelupaikkansa lähellä huonojen kulkuyhteyksien takia. Lisäksi hänellä on ollut riitoja isänsä kanssa ja on katsottu parhaaksi, että hän asuu omillaan. Kaikki perheen lapset tarvitsevat aina välillä taloudellista tukea. Velkataakka on niin suuri, että perhe joutuu velkajärjestelyyn, mikäli Z:n toimeentulotuki joudutaan maksamaan takaisin.

 

X ja Y ovat antaneet vastineet sosiaali- ja terveyslautakunnan lisäselvityksen johdosta.

 

Hallinto-oikeuden ratkaisu

 

Hallinto-oikeus on hyväksynyt hakemuksen ja velvoittanut X:n ja Y:n yhteisvastuullisesti palauttamaan Seinäjoen sosiaali- ja terveyslautakunnalle Z:lle 1.1. – 31.10.2008 maksetut toimeentulotuet.

 

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

 

Toimeentulotuesta annetun lain 20 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan toimielin voi päättäessään toimeentulotuen myöntämisestä samalla määrätä, että toimeentulotuki tai osa siitä peritään takaisin tuen saajan elatusvelvolliselta, jos hän on tahallaan laiminlyönyt elatusvelvollisuutensa. Saman lain 21 §:n 1 momentin mukaan toimeentulotuen takaisinperinnän edellytyksenä on, että korvausvelvollisella asiasta päätettäessä tai myöhemmin on oikeus saada sellaisia tuloja tai varoja, joista korvaus voidaan periä vaarantamatta korvausvelvollisen tai sellaisen henkilön toimeentuloa, josta hän pitää huolta tai on velvollinen pitämään huolta.

 

Asiakirjoista saatavan selvityksen perusteella X:n ja Y:n on katsottava tahallaan laiminlyöneen poikansa Z:n elatuksen ajalla 1.1. – 31.10.2008. Myönnettäessä Z:lle toimeentulotukea tuolta ajalta on samalla päätetty tuen takaisin perimisestä hänen elatusvelvollisiltaan. Näin ollen ja koska X:llä ja Y:llä on palkkatuloja, joista Z:lle tuolta ajalta maksettu toimeentulotuki voidaan periä vaarantamatta X:n ja Y:n toimeentuloa tai sellaisen henkilön toimeentuloa, josta he pitävät huolta tai ovat velvollisia pitämään huolta, X ja Y on velvoitettava palauttamaan toimeentulotuki, joka Z:lle on maksettu mainitulta ajalta.

 

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

 

Laki toimeentulotuesta 20 § 1 momentti 4 kohta, 21 § ja 22 § 2 momentti
Laki lapsen elatuksesta 1, 2 ja 3 §

 

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

 

X ja Y ovat valituksessaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle vaatineet, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja Seinäjoen sosiaali- ja terveyslautakunnan hakemus hylätään.

 

Vanhemmat eivät ole laiminlyöneet poikansa Z:n elatusta. X ja Y ovat maksaneet poikansa vuokraa ja elämistä noin vuoden ajan. Y on maksanut asuntomenoja. X ruoka- ja muiden vastaavien menojen lisäksi on yrittänyt huolehtia poikansa sekä kotona asuvan 15-vuotiaan tytön ja opiskelevan aikuisen tytön menoista. Tämä on johtanut siihen että useiden kulutusluottojen ja muiden syiden takia perhe on ylivelkaantunut. X on lähtenyt hakemaan apua, kun ei enää voinut maksaa Z:n vuokraa ja elatusta. Hän on kertonut rehellisesti asian ja pyytänyt apua. Z ei ole palannut kotiin vaikean isäsuhteen vuoksi. Muutto on ollut eduksi pojan kehitykselle. Kun toimeentulotuki on myönnetty, Z on voinut asua ja käydä koulua. Toimeentulotuen takaisinperintä on tullut X:lle ja Y:lle yllätyksenä. Taloudellisen tilanteen huomioon ottaen he eivät olisi uskaltaneet ottaa apua vastaan, vaan Z olisi sijoitettu johonkin kotiin.

 

Perheellä on velkaa asunnosta 188 000 euroa ja kulutusluottoja noin 60 000 euroa. Osa X:n ja Y:n luotoista ulosmitataan X:n palkasta, silloin kun hän pystyy käymään työssä reumasta huolimatta. Hänellä on myös runsaasti lääkekuluja. Palkasta jää enää pieni osa käyttöön, joten Y joutuu sekä maksamaan talon kuluja ja huolehtimaan alaikäisen tytön sekä talouden menoista. Y:n tulot riittävät juuri ja juuri.

 

Y ansaitsee noin 2 200 euroa kuukaudessa ja X ansaitsee noin 700 euroa kuukaudessa ulosoton takia. Hän on vuodesta suurimman osan sairaslomalla, mikä johtaa pieniin sairauspäivärahoihin. Pankkilainoihin menee 778 euroa ja 850 euroa kuukaudessa. Lääkkeet maksavat 100 euroa kuukaudessa. Kulutusluottoja perhe ei pysty enää hoitamaan lainkaan. Takaisinperinnästä tulisi luopua perheen taloudellisen tilanteen vuoksi ja koska kysymys ei ole elatusmaksun laiminlyönnistä.

 

Seinäjoen sosiaali- ja terveyslautakunta on antanut selityksen. Z:n toimeentulotukipäätöksen yhteydessä on tehty perintäpäätös vanhemmilta ja vanhemmille on asia annettu tiedoksi kirjeitse 20.2.2008. Äidin kanssa on neuvoteltu 29.2.2008. Molemmat vanhemmat ovat vakituisessa työssä. Vuoden 2007 verotuksen mukaan Y:n vuositulot ovat olleet 40 488,04 euroa ja X:n tulot 31 291,48 euroa. Perheen luona asuu yksi alaikäinen lapsi.

 

Vanhemmat ovat maksaneet Z:n vuokraa ja elämistä ajalla kesäkuusta joulukuulle 2007. Z on muuttanut Seinäjoelle kesäkuussa 2007. Tältä osin ei ole väitettykään, että vanhemmat olisivat laiminlyöneet elatusta. Vaatimus takaisinperinnästä koskee vuotta 2008.

 

Z on opiskellut ammatillisessa koulutuksessa vuodesta 2006 alkaen. Hän ei ole saanut opintoetuuksia vanhempien tulojen perusteella. Vanhemmat ovat avustaneet Z:aa ja toimeentulotuessa on joitakin avustuksia huomioitu tulona. Vanhempien avustus ei ole kuitenkaan riittänyt kaikkiin menoihin, joten Z on ollut toimeentulotuen tarpeessa. Z on saanut yleistä asumistukea 1.3.2008 alkaen.

 

Vuoden 2008 selvitysten perusteella vanhemmat olisivat tulojensa puolesta voineet elättää muualla asuvaa alaikäistä lastaan ja asiassa on tehty hakemus hallinto-oikeuteen. Perhe on velkaantunut useammalle eri taholle. Heillä on asuntolainan lisäksi useita muita lainoja. Taloudellinen tilanne on heikentynyt erityisesti lainojen maksun takia, minkä vuoksi varoja ei ole jäänyt muihin menoihin.

 

Maaliskuussa 2009 perhe on hakenut velkajärjestelyä ja velat ovat tuolloin olleet 247 760,04 euroa. Asuntolainan osuus on 777,70 euroa kuukaudessa. Velkojen vapaaehtoisesta maksuohjelmasta on tehty ehdotus 1.5.2009 alkaen. Perheen äidillä on alkanut velkojen ulosotto.

 

X ja Y ovat hakeneet toimeentulotukea vuoden 2009 tammikuulle ja kesäkuulle. Molemmat hakemukset on hylätty tulojen perusteella. Laskelmissa käy ilmi, että X on ollut sairaslomalla osan ajasta ja lisäksi palkasta ulosotto on huomioitu. Toimeentulotukilaskelmat ovat olleet selvästi ylijäämäisiä.

 

Tämän hetken tilanteen mukaan vanhempien velkoja maksetaan omin tuloin ja ulosoton kautta. Silti perheellä jää riittävät varat elantoon ja muiden velkojen ja velvoitteiden takaisinmaksuun. Toimeentulotuen takaisinperinnästä ei ole eritystä perustetta luopua. Lautakunta on uudistanut vaatimuksensa.

 

X ja Y ovat antaneet vastaselityksen. Vuonna 2008 perheen tulot, jolloin X ei ollut sairaana, ovat olleet 3 600 euroa yhteensä. Perhe elää nyt vieläkin tiukempaa aikaa. Ulosotto on lisääntynyt, talo myydään, pankkilainat vievät koko summan, ulosottovelat jäävät maksamatta. X:ää uhkaa työkyvyttömyys reumojen ja selän välilevyrappeuman takia. X:n isot lääkekulut ovat myös jo vuonna 2008 rasittaneet taloutta. Perhe ei pysty enää ostamaan lääkkeitä, vaan apua saadaan sukulaisilta ja diakonian ruoka-avusta.

 

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

 

Korkein hallinto-oikeus kumoaa hallinto-oikeuden päätöksen ja hylkää Seinäjoen sosiaali- ja terveyslautakunnan hakemuksen X:n ja Y:n velvoittamisesta suorittamaan takaisin heidän pojalleen Z:lle ajalta 1.1. – 31.10.2008 maksetut toimeentulotuet, yhteensä 4 567,01 euroa.

 

Perustelut

 

Toimeentulotuesta annetun lain 2 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla.

 

Saman pykälän 2 momentin mukaan jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa (234/1929), lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/1975) ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta.

 

Lapsen elatuksesta annetun lain 2 §:n 1 momentin mukaan vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta kykyjensä mukaan. Vanhempien elatuskykyä arvioitaessa otetaan huomioon heidän ikänsä, työkykynsä ja mahdollisuutensa osallistua ansiotyöhön, käytettävissä olevien varojen määrä sekä heidän lakiin perustuva muu elatusvastuunsa.

 

Toimeentulotuesta annetun lain 19 §:n mukaan toimeentulotukea ei saa periä takaisin, ellei tämän lain 4 luvussa toisin säädetä.

 

Mainitun lain 20 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan päättäessään toimeentulotuen myöntämisestä toimielin voi samalla määrätä, että toimeentulotuki tai osa siitä peritään takaisin tuen saajan elatusvelvolliselta, jos hän on tahallaan laiminlyönyt elatusvelvollisuutensa.

 

Mainitun lain 22 §:n 1 momentista käy ilmi, että takaisinperinnästä päättää toimielimen hakemuksesta hallinto-oikeus. Mainitun pykälän 2 momentin mukaan hakemukseen on liitettävä tarpeellinen selvitys toimeentulotuen myöntämisen syistä sekä korvausvelvollisesta ja tämän edellytyksistä korvauksen suorittamiseen.

 

Toimeentulotuesta annetun lain 21 §:n 1 momentin mukaan toimeentulotuen takaisinperinnän edellytyksenä on, että korvausvelvollisella asiasta päätettäessä tai myöhemmin on oikeus saada sellaisia tuloja tai varoja, joista korvaus voidaan periä vaarantamatta korvausvelvollisen tai sellaisen henkilön toimeentuloa, josta hän on pitänyt huolta tai on velvollinen pitämään huolta.

 

Seinäjoen sosiaali- ja terveyslautakunta on toimeentulotuen takaisinperintää koskevassa, hallinto-oikeudelle toimittamassaan hakemuksessa selvittänyt muun ohella X:n ja Y:n taloudellisen tilanteen. Selvityksestä käy ilmi velkojen määrä ja että perheessä on tuolloin asunut 13-vuotias lapsi. Z, jonka saaman toimeentulotuen takaisinperinnästä asiassa on kysymys, ei ole asunut yhdessä vanhempiensa kanssa.

 

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että toimeentulotuesta annetun lain 19 §:n mukaan pääsääntönä on, että toimeentulotukea ei saa periä takaisin. Takaisinperintä tulee kysymykseen vain, mikäli lain 20 §:ssä säädetyt edellytykset täyttyvät. Lisäksi toimeentulotuen takaisinperinnän edellytyksenä on lain 21 §:n 1 momentin mukaisesti, että korvausvelvollisella on asiasta päätettäessä oikeus saada sellaisia tuloja tai varoja, joista korvaus voidaan periä vaarantamatta korvausvelvollisen tai sellaisen henkilön toimeentuloa, josta hän pitää huolta tai on velvollinen pitämään huolta.

 

Kun otetaan huomioon X:n ja Y:n velkojen suuri määrä ja että perheessä on asunut alaikäinen lapsi, X:llä ja Y:llä ei voida hallinto-oikeuden ratkaistessa asian katsoa olleen sellaisia tuloja tai varoja, joista korvaus voitaisiin periä vaarantamatta heidän ja heidän alaikäisen lapsensa toimeentuloa. Hallinto-oikeuden ei siten olisi tullut velvoittaa X:ää ja Y:tä suorittamaan Seinäjoen sosiaali- ja terveyslautakunnalle takaisin Z:n saamaa toimeentulotukea. Hallinto-oikeuden päätös on tämän vuoksi kumottava ja sosiaali- ja terveyslautakunnan hakemus on hylättävä.

 

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Pirkko Ignatius, Matti Pellonpää, Alice Guimaraes-Purokoski, Heikki Harjula ja Outi Suviranta. Asian esittelijä Marja-Liisa Judström.