Hylkäävä päätös?

Yhä suurempi osa työkyvyttömyyseläkehakemuksista hylätään, ja työkyvyttömyyseläkehakemus voi olla hylätty monista eri syistä.

 

Työkyvyttömyyseläkehakemus voi olla hylätty sen takia, että hakijan vaivaan ei ole löytynyt lääketieteellistä syytä. Tällöin on mahdollista, että hakija täydentää hakemustaan ja tekee uuden työkyvyttömyyseläkehakemuksen.

 

Yksi syy hakemuksen hylkäämiselle on se, että hakija hakee työkyvyttömyyseläkettä liian aikaisin. Hakijalla voi olla esimerkiksi mahdollisuus sairauspäivärahaan tai ammatilliseen kuntoutukseen. Mikäli hakija on edelleen työkyvytön, voi hakijalla olla tällöin oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen.

 

Vaikka hakijan työkyky ei riitä omaan työhön, työkyvyttömyyseläkehakemus voi olla hylätty siitä syystä, että hakijan työkyky voi riittää toisenlaiseen työhön. Tällöin vaihtoehtona on työssä jatkaminen ja työelämään palaaminen.

Vaihtoehdot hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen jälkeen

Hylkäävän työkyvyttömyyspäätöksen jälkeen on eri vaihtoehtoja. Tavallisesti halutaan joko hakea muutoksenhakua päätökseen tai tehdä uusi työkyvyttömyyseläkehakemus. Muita vaihtoehtoja ovat ammatillinen kuntoutus, eri sosiaalietuuksien vuorottelu sekä työelämään palaaminen.

Vaihtoehto: Työkyvyttömyyseläkkeen hakuprosessin jatkaminen

Hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen jälkeen on mahdollista tehdä uusi työkyvyttömyyseläkehakemus tai hakea aikaisempaan työkyvyttömyyseläkepäätökseen muutosta. Kysymys siitä, kumpi on parempi vaihtoehto, riippuu tapauksesta.

Vaikka työkyvyttömyyseläkettä ei myönnetä, se ei tarkoita sitä, etteikö täyttä tai osa-aikaista työkyvyttömyyseläkettä ole mahdollista vielä saada. Osa saa hylkäävän eläkepäätöksen jälkeen seuraavina vuosina työkyvyttyömyseläkkeen tai esimerkiksi osakuntoutustuen.

Milloin muutoksenhaku ei ole järkevää?

Toisinaan muutoksen hakeminen työkyvyttömyyseläkepäätökseen ei aina ole kannattavaa, mikäli vaihtoehtona on esimerkiksi ammatillinen kuntoutus, kuntoutustuki tai sairauspäiväraha, joiden jälkeen voi palata työelämään tai päästä työkyvyttömyyseläkkeelle.

 

Joissain tilanteissa hakijan täytyy hakea kuntoutustukea tai sairauspäivärahaa, jotta voidaan arvioida työkyvyttömyyttä ja sitä, onko hakijalla oikeus työkyvyttömyyteen. Hakijalla voi olla oikeus sairauspäivärahaan, jota pitää hakea ensin, jotta voi päästä mahdollisesti työkyvyttömyyseläkkeelle. Kuntoutustuki on määräaikainen työkyvyttömyyseläke, jonka aikana selvitetään, onko hakijalla mahdollisuus työkyvyttömyyseläkkeeseen (Kelan maksama kuntoutustuki voi alkaa vuoden kuluttua sairastumisesta).

 

Voi tulla myös tilanne, jossa hakijalle ehdotetaan kuntoutusta tai hakija hakee kuntoutukseen. Joskus kuntoutuksen läpikäyminen voi olla mahdollisesti ainut keino päästä työkyvyttömyyseläkkeelle. Kuntoutuksen jälkeen voi päästä työkyvyttömyyseläkkeelle, mikäli kuntoutus ei tuota tulosta. 

Työkyvyttömyyseläkeprosessin ratkaisuvaihtoehdoista voi lukea lisää tästä.

Vaihtoehto: Ammatillinen kuntoutus

Ammatillinen kuntoutus on väylä työelämään. Ammatillinen kuntoutus voi olla koulutusta, valmennusta, ohjausta. Ammatillista kuntoutusta voi saada Kelasta, jos olet työtön, opiskelija tai ollut työelämässä vasta vähän aikaa. Kela tarjoaa monia erilaisia vaihtoehtoja ammatilliseen kuntoutukseen. Työeläkelaitos vastaa työelämässä olevan ja pidempään työskennelleen ammatillisesta kuntoutuksesta.

 

Ammatillinen kuntoutus on tarkoitettu työikäisille, joita sairauden tai vamman vuoksi uhkaa lähivuosina työkyvyttömyys tai heikentynyt työ- ja ansiokyky. Ammatillinen kuntoutus voidaan järjestää työeläkekuntoutuksena, jonka tavoitteena on tukea työssä selviytymistä ja työssä jatkamista. Työeläkekuntoutusta haetaan omasta työeläkelaitoksesta.

 

Työntekijän eläkelain 26 §:n 1 momentin mukaan ammatillisella kuntoutuksella tarkoitetaan työkokeilua, työhön valmennusta, työhön tai ammattiin johtavaa koulutusta ja tukea elinkeinotoiminnan aloittamiseen tai jatkamiseen. Työntekijälle voidaan korvata ammatillisesta kuntoutuksesta aiheutuvat välttämättömät ja tarpeelliset kustannukset.

 

Ratkaisussa VakO 4167/2008 A oli hakenut oikeutta ammatilliseen kuntoutukseen ja esittänyt sisustussuunnittelijan jatkokurssin koskevan kuntoutussuunnitelmansa. Asiassa oli kysymyksenä se, oliko koulutuksen kurssimaksua pidettävä myönnetyn ammatillisen kuntoutuksen välttämättönä ja tarpeellisena kustannuksena, joka eläkelaitoksen tuli korvata.

 

Henkilöllä voi olla oikeus työeläkekuntoutukseen, jos 1) henkilö on alle alimman vanhuuseläkeiän, 2) henkilö on ollut vakiintuneesti työelämässä, 3) henkilöllä on voimassa oleva työ- tai yrittäjäsuhde tai sen päättymisestä ei ole kulunut yli kolmea vuotta, 4) henkilöllä on sairaus tai vamma, joka aiheuttaa lähivuosina todennäköisen uhan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle, 5) työkyvyttömyyden uhkaa voidaan siirtää tai estää työeläkekuntoutuksen avulla, 6) viimeisen viiden vuoden ajalta työansioita on vähintään 37 725,23 euroa (vuoden 2022 taso) tai 7) henkilöllä ei ole oikeutta kuntoutukseen tapaturma- tai liikennevakuutuksen perusteella.

Mitä ammatillisesta kuntoutuksesta korvataan?

Ammatillisesta kuntoutuksesta korvataan kohtuulliset kustannukset toimenpiteistä, joiden avulla työntekijä kykenee jatkamaan entisessä työssään tai ammatissaan taikka siirtymään uuteen työhön tai ammattiin. Korvausta maksetaan opiskelusta ja opintovälineistä aiheutuvia kustannuksia.

 

VakO 4167/2008 mukaan jos eläkelaitos on päättänyt ammatillisen kuntoutuksen tukemisesta, se myös korvaa ne tarpeelliset ja välttämättömät kustannukset, jotka kuntoutuksesta aiheutuvat. Työntekijän eläkelain 26 §:ää koskevissa lain esitöissä (HE 45/2005 vp) ei ole erikseen täsmennetty välttämättömien ja tarpeellisten kustannusten käsitettä taikka lausuttu TELA:n asemasta näiden määrittelyn osalta.

 

Ammatillisen kuntoutuksen ajalta voi saada korvausta ansionmenetyksestä (päiväraha, tapaturmaeläke tai kuntoutusraha).

Välttämättömät ja tarpeelliset kustannukset?

Vain välttämättömät ja tarpeelliset kustannukset korvataan ammatillisena kuntoutuksena. Riitoja voivat aiheuttaa ne tilanteet, jossa kaikkia kustannuksia ei korvata.

Vakuutusoikeus katsoi ratkaisussaan VakO 4167/2008, että työntekijän eläkelain 26 §:n 1 momentin sanamuotoa ei voida tulkita siten, että se antaisi eläkelaitokselle yksinomaisen harkintavallan siitä, korvataanko välttämättömiä ja tarpeellisia kustannuksia. Sen sijaan lainkohdan voidaan katsoa rajoittavan ammatillisen kuntoutuksen kustannusten korvauksen vain välttämättömiin ja tarpeellisiin kustannuksiin.

Kuntoutussuunnitelman tarkoituksenmukaisuus

Työeläkelaitoksen myöntämän ammatillisen kuntoutuksen edellytyksenä on, että työeläkekuntoutus on tarkoituksenmukaista. Työeläkekuntoutus on tarkoituksenmukaista, jos kuntoutus johtaa terveydentilalle sopivassa työssä jatkamiseen tai kuntoutuksen avulla on mahdollisuus palata työhön ja kuntoutus lykkää eläkkeelle jääntiä.

 

Eläkelaitos arvioi, onko kuntoutussuunnitelma tarkoituksenmukainen.

 

Kuntoutussuunnitelman tarkoituksenmukaisuuden arvioinnissa voi vaikuttaa esimerkiksi hakijan ikä, ammatti ja aikaisempi toiminta sekä sairauden, vian tai vamman laatu.

Vaihtoehto: Eri sosiaalietuuksien vuorottelu (työttömyys-, sairaus- tai kuntoutusetuus)

Henkilöllä voi olla vaikutus eri sosiaalietuuksiin, kuten kuntoutustukeen tai yleiseen asumistukeen. Perustoimeentulotuki on viimesijainen tuki, ja sen määrään vaikuttavat kaikki käytettävissä olevat tulot ja varat.

 

Ammatillisen kuntoutuksen aikana voi olla oikeus kuntoutusrahaan tai kuntoutustukeen.

Vaihtoehto: Työssä jatkaminen ja työelämään palaaminen

Mikäli on mahdollista, voi henkilö jatkaa työssään ja palata takaisin työelämään kielteisen työkyvyttömyyshakemuksen jälkeen. Usein tämä ei ole mahdollista, jolloin vaihtoehtoina voi olla jokin edellisistä vaihtoehdoista 1-3.