VaKo 9630:2003: Oliko työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan lääkärijäsen esteellinen, koska hän toimi Kelan ylilääkärinä?

Tapauksessa oli kysymys siitä, oliko kuntien eläkelautakunnan ratkaisukokoonpano (nykyisin työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta) A:n työkyvyttömyyseläkeasiaa käsiteltäessä on ollut virheellinen ottaen huomioon se, että A:n työkyvyttömyyseläkeasia on ollut vireillä myös Kansaneläkelaitoksessa. A:n asianajaja B katsoi, ettei kuntien eläkelautakunnan ratkaisu ollut tapahtunut riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa.

Vakuutusoikeuden mukaan hallintolainkäyttölain 76 §:n mukaan valitusasiaa käsittelevän henkilön esteellisyydestä on soveltuvin osin voimassa, mitä tuomarin esteellisyydestä säädetään oikeudenkäymiskaaren 13 luvussa. Näin ollen kuntien eläkelautakunnan jäsenet toimivat tuomarin vastuulla.

Tässä tapauksessa A oli hakenut sekä kansaneläkelaissa tarkoitettua työkyvyttömyyseläkettä että työkyvyttömyyseläkettä ansioeläkejärjestelmän piiristä kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain perusteella. A:n työkyvyttömyyseläkehakemuksen päätöksentekoon Kansaneläkelaitoksessa oli osallistunut henkilö, joka on toiminut päätoimisesti Kansaneläkelaitoksen ylilääkärinä samaan aikaan, kun hän on osallistunut sivutoimessaan A:n työkyvyttömyyseläkeasian ratkaisemiseen kuntien eläkelautakunnan jäsenenä. 

Vakuutusoikeus katsoi, että esteellisyysväitteeseen kohdistuneen henkilön päätoimi Kansaneläkelaitoksen ylilääkärinä suhteessa hänen sivutoimeensa kuntien eläkelautakunnan jäsenenä oli ollut omiaan antamaan ulkopuolisille perustellun aiheen epäillä hänen objektiivista puolueettomuuttaan kuntien eläkelautakunnan jäsenenä.

Lue ratkaisu VaKo 9730:2003

Helsingin HAO 28.11.2014 14/0979/2: Oliko työnantajalla harkintavaltaa sairauden perusteella haetun virkavapauden myöntämisessä tai jo myönnetyn virkavapauden peruuttamisessa tai keskeyttämisessä?

Tapauksessa oli kysymys siitä, oliko työnantajalla harkintavaltaa sairauden perusteella haetun virkavapauden myöntämisessä tai jo myönnetyn virkavapauden peruuttamisessa tai keskeyttämisessä. Tässä asiassa oli kysymys siitä, että X palannut töihin sen jälkeen, kun hänen työkyvyttömyyseläkehakemuksensa oli hylätty, mutta hänelle oltiin myönnetty lääkärintodistuksella sairauslomaa.

Kun Keva oli hylännyt X:n työkyvyttömyyseläkehakemuksen, X oli jättänyt palaamatta töihin vedoten terveydentilaansa sekä työnantajalle toimittamiinsa työterveyslääkärin antamiin A-lääkärintodistuksiin. Työnantajaviranomainen oli katsonut, että X oli kieltäytynyt työtehtäviensä hoitamisesta ja irtisanonut X:n virkasuhteen. Työnantajaviranomainen perusteli irtisanomista sillä, että työkyvyttömyyseläkeasiassa annetun päätöksen mukaan X:lla oli vielä työkykyä jäljellä.

Onko työnantajalla harkintavaltaa sairauden perusteella haetun virkavapauden myöntömisessä tai jo myönnetyn virkavapauden peruuttamisessa tai keskeyttämisessä? Hallinto-oikeus katsoi, että virkavapauden myöntäminen virkamiehelle todistetusta sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi ei näin ollen lähtökohtaisesti kuulu työnantajan harkintavaltaan.

Hallinto-oikeus katsoi, ettei X ollut velvollinen palaamaan töihin sairauslomansa kestäessä eikä ollut jättäessään palaamatta töihin sairauslomansa aikana menetellyt virkavelvollisuuksiensa vastaisesti. Koska X:n virkasuhteen irtisanomiselle ei ollut valtion virkamieslain 25 §:n 1 momentissa tarkoitettua virkamiehestä johtuvaa erityisen painavaa syytä, valituksenalainen päätös X:n virkasuhteen irtisanomisesta oli lainvastaisena kumottava.


Lue ratkaisu Helsingin HAO 28.11.2014 14/0979/2