TELK/1595/3001/2016: Oliko A:lla oikeus ammatilliseen kuntoutukseen?

Eläkelaitos oli hylännyt A:n hakemuksen ammatillisesta kuntoutuksesta sillä perusteella, ettei A:n työkyvyttömyyden uhkasta huolimatta kuntoutus ollut enää tarkoituksenmukaista työeläkekuntoutuksena. Toisin kuin eläkelaitos, TELK katsoi, että A:n kokonaisarvioinnin perusteella katsottava olevan vakiintuneen työelämään niin, että ammatillista kuntoutusta voitiin pitää tarkoituksenmukaista. TELK kumosi eläkelaitoksen päätöksen todeten, että A:lla oli oikeus ammatilliseen kuntoutukseen.

Jatka lukemista

VakO 4167/2008: Oliko ammatillinen kuntoutus korvattava kokonaisuudessaan vai Työeläkevakuuttajat TELA ry:n suosituksen mukaisesti?

A oli hakenut oikeutta ammatilliseen kuntoutukseen ja esittänyt sisustussuunnittelijan jatkokurssin koskevan kuntoutussuunnitelmansa. Asiassa oli kysymyksenä se, oliko koulutuksen kurssimaksua pidettävä myönnetyn ammatillisen kuntoutuksen välttämättönä ja tarpeellisena kustannuksena, joka eläkelaitoksen tuli korvata.

 

Eläkelaitos korvasi opiskelusta johtuvat menot 650 euron osalta. A haki päätökseen muutosta, koska korvaus kattoi vain pienen osan 3.800 euron kurssimaksusta.

 

Työntekijän eläkelain 26 §:n 1 momentin mukaan ammatillisella kuntoutuksella tarkoitetaan työkokeilua, työhön valmennusta, työhön tai ammattiin johtavaa koulutusta ja tukea elinkeinotoiminnan aloittamiseen tai jatkamiseen. Työntekijälle voidaan korvata ammatillisesta kuntoutuksesta aiheutuvat välttämättömät ja tarpeelliset kustannukset.

 

Eläkelaitos vetosi TELA:n suosituksiin korvauksista, jonka mukaan 650 euroa on normikorvaus. Vakuutusoikeus katsoi, että TELA:n suositukset työeläkekuntoutusta koskevat suositukset eivät kuitenkaan sido eläkelaitosta taikka muutoksenhakuelimiä niiden ratkaisutoiminnassa.

 

Vakuutusoikeus totesi, että koulutukseen liittyvää kurssimaksua kokonaisuudessaan oli pidettävä A:lle myönnetyn ammatillisen kuntoutuksen välttämättömänä ja tarpeellisena kustannuksena. Siten eläkelaitoksen tuli korvata koulutuksen kurssimaksu kokonaisuudessaan.

Jatka lukemista

TELK/4280/3099/2017: Oliko A:lla oikeus kuntoutusrahaan 23.5.2017 alkaen, jolloin A:n opinnot alkoivat?

A:lle myönnettiin kuntoutusraha opiskelun ajalle 1.9.2017-31.12.2019. A:n opinnot kuitenkin alkoivat 23.5.2017, jolloin hän vaati kuntoutusrahan myöntämistä 23.5.2017 alkaen.

 

Työntekijän eläkelain 28 § 1 momentin mukaan työntekijällä on oikeus kuntoutusrahaan niiltä kalenterikuukausilta, joiden aikana hän on kokonaan tai osittain estynyt tekemästä ansiotyötä ammatillisen kuntoutuksen vuoksi.

 

TELK katsoi, että A on laissa tarkoitetulla tavalla estynyt kokonaan tai osittain tekemästä ansiotyötä ammatillisen kuntoutuksen vuoksi jo 23.5.2017 alkaen. TELK muutti eläkelaitoksen päätöstä todeten, että A:lla on oikeus kuntoutusrahaan myös ajalla 23.5.-15.6.2017 ja 14.8.-31.8.2017.

Jatka lukemista

TELK/506/2020: Oliko A:lla oikeus ammatilliseen kuntoutukseen?

A haki muutosta eläkelaitoksen päätökseen, jolla hänen ammatillista kuntoutusta koskeva hakemuksensa hylättiin. Eläkelaitoksen arvion mukaan työkyvyttömyyden uhkasta huolimatta A:n kuntoutus ei ole tarkoituksenmukaista työeläkekuntoutuksena.

 

TELK katsoi kokonaisharkinnan perusteella, että A:n yhteys työelämään ei ole katkennut, ja hän on edelleen vakiintunut työelämään. Näin ollen A:lla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen TELK kumosi eläkelaitoksen päätöksen ja myönsi A:lle oikeuden ammatilliseen kuntoutukseen.

Jatka lukemista

TELK/2055/3000/2014: TELK poisti eläkelaitoksen päätöksen ja palautti asian eläkelaitokseen uudelleen käsiteltäväksi

Asiassa oli kysymys siitä, ettei eläkelaitos ollut perustellut ammatilliseen kuntoutukseen liittyvää päätöstään hallintolain edellyttämällä tavalla.

 

Hallintolain 44 §:n mukaan päätöksestä on käytävä ilmi muun muassa päätöksen perustelut ja yksilöity tieto siitä, mihin asianosainen on oikeutettu tai velvoitettu taikka miten asia on muutoin ratkaistu.

 

Hallintolain 45 §:n mukaan päätös on perusteltava. Perusteluista on ilmoitettava mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset.

 

TELK palautti asian eläkelaitokseen uudelleen käsiteltäväksi.

Jatka lukemista

TELK/5164/3000/2013: Oliko valituksenalaisen päätöksen perustelut ristiriitaiset ja voitiinko perusteluita pitää hallintolain mukaisina?

Eläkelaitoksen arvion mukaan A:n toimintakyky ei ole oireiden perusteella alentunut siten että hänellä olisi oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen. Eläkelaitos viittasi myös aiemmin 3.12.2012 antamaansa päätökseen, jossa A oli arvioitu työkyvyttömäksi toukokuussa 2012 alkaneen työkyvyttömyyden perusteella, mutta saatujen selvitysten mukaan työkyvyttömyyden ei ole voitu arvioida jatkuvan yhdenjaksoisesti yhtä vuotta.

 

TELK katsoi, että  päätöksen perustelut olivat ristiriitaiset eikä niitä voitu pitää hallintolain mukaisina. Tämän vuoksi eläkelaitoksen oli annettava A:lle asiassa uusi lainmukaisesti perusteltu päätös.

Jatka lukemista

TELK/2205/3000/2015: TELK kumosi eläkelaitoksen päätöksen sen puutteellisten perustelujen johdosta ja palautti asian eläkelaitokselle uudelleen käsiteltäväksi

Eläkelaitos oli myöntänyt A:lle täyden kuntoutustuen lokakuussa 2012 alkaneen työkyvyttömyyden perusteella 30.4.2015 saakka. A:n hakemus hakemus oli hylätty muilta osin, koska todettujen oireitten ja sairauslöydösten perusteella A:n toimintakyvyn ei enää voitu arvioida alentuneen 30.4.2015 jälkeen kuntoutustukeen oikeuttavalla. Eläkelaitoksen päätöksestä ei riittävän selkeästi ja ymmärrettävästi ilmennyt, millaisen arvioinnin kautta hylkäävään ratkaisuun oli päädytty.

 

TELK katsoi, että kun päätöksen tekeminen edellyttää eri seikkojen punnintaa ja kokonaisarviointia, päätöksen perustelujen merkitys korostuu. TELKin mukaan perusteluissa tulisi pystyä kuvaamaan, millaisen arvioinnin kautta tiettyyn ratkaisuun on päädytty. Perusteluiden avulla etuudenhakija voi arvioida, onko hänen syytä hakea päätökseen muutosta.

 

TELK kumosi eläkelaitoksen päätöksen sen puutteellisten perustelujen johdosta ja palautti asian eläkelaitokselle uudelleen käsiteltäväksi.

Jatka lukemista

TELK/1681/3100/2013: Oliko eläkelaitoksella edellytykset työkyvyttömyyseläkepäätöksen poistamiseksi?

Asiassa oli kysymys siitä, että eläkelaitos oli vahingossa myöntänyt A:lle työkyvyttömyyseläkkeen toistaiseksi. TELK katsoi asiassa esitetyn selvityksen perusteella, että edellytykset päätöksen poistamiseksi olivat olemassa ja poisti eläkelaitoksen lainvoimaisen päätöksen.

Jatka lukemista

TELK/4038/3001/2016: TELK katsoi, että A:n kuntoutussuunnitelma ei ole tarkoituksenmukaista ammatillista kuntoutusta, koska avoimen ammattikorkeakoulun opinnot eivät sellaisenaan johda ammattiin ja A:n terveydentilalle sopivassa työssä jatkamiseen tai työhön palaamiseen

A vaati kuntoutussuunnitelmansa hyväksymistä, ja esitti kuntoutussuunnitelmanaan avoimen ammattikorkeakoulun polkuopintoja. Polkuopiskelun ensimmäisen vuoden jälkeen hänen on mahdollista hakea suoraan rakennusmestarin tutkintoon johtaviin opintoihin ilman pääsykoetta.

 

TELK katsoi, että A:n kuntoutussuunnitelma ei ole tarkoituksenmukaista ammatillista kuntoutusta, koska avoimen ammattikorkeakoulun opinnot eivät sellaisenaan johda ammattiin ja A:n terveydentilalle sopivassa työssä jatkamiseen tai työhön palaamiseen.

Jatka lukemista