VaKo 9630:2003: Oliko työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan lääkärijäsen esteellinen, koska hän toimi Kelan ylilääkärinä?

Tapauksessa oli kysymys siitä, oliko kuntien eläkelautakunnan ratkaisukokoonpano (nykyisin työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta) A:n työkyvyttömyyseläkeasiaa käsiteltäessä on ollut virheellinen ottaen huomioon se, että A:n työkyvyttömyyseläkeasia on ollut vireillä myös Kansaneläkelaitoksessa. A:n asianajaja B katsoi, ettei kuntien eläkelautakunnan ratkaisu ollut tapahtunut riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa.

Vakuutusoikeuden mukaan hallintolainkäyttölain 76 §:n mukaan valitusasiaa käsittelevän henkilön esteellisyydestä on soveltuvin osin voimassa, mitä tuomarin esteellisyydestä säädetään oikeudenkäymiskaaren 13 luvussa. Näin ollen kuntien eläkelautakunnan jäsenet toimivat tuomarin vastuulla.

Tässä tapauksessa A oli hakenut sekä kansaneläkelaissa tarkoitettua työkyvyttömyyseläkettä että työkyvyttömyyseläkettä ansioeläkejärjestelmän piiristä kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain perusteella. A:n työkyvyttömyyseläkehakemuksen päätöksentekoon Kansaneläkelaitoksessa oli osallistunut henkilö, joka on toiminut päätoimisesti Kansaneläkelaitoksen ylilääkärinä samaan aikaan, kun hän on osallistunut sivutoimessaan A:n työkyvyttömyyseläkeasian ratkaisemiseen kuntien eläkelautakunnan jäsenenä. 

Vakuutusoikeus katsoi, että esteellisyysväitteeseen kohdistuneen henkilön päätoimi Kansaneläkelaitoksen ylilääkärinä suhteessa hänen sivutoimeensa kuntien eläkelautakunnan jäsenenä oli ollut omiaan antamaan ulkopuolisille perustellun aiheen epäillä hänen objektiivista puolueettomuuttaan kuntien eläkelautakunnan jäsenenä.

Lue ratkaisu VaKo 9730:2003

VakO 3479:2018: Kuka saa ratkaista työkyvyttömyyseläkehakemuksen ja kuka on esteellinen?

Tapauksessa oli kysymys siitä, oliko kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä koskevan valitusasian ratkaisemiseen osallistunut sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan jäsen B esteellinen sillä perusteella, että hän oli Kansaneläkelaitoksen eläkeasiain neuvottelukunnan jäsen samanaikaisesti. B oli mukana ratkaisemassa A:n työkyvyttömyyseläkehakemusta muutoksenhakulautakunnassa.

Kuten yllä todettiin, tässä tapauksessa työkyvyttömyyseläkehakemuksen ratkaisussa oli mukana henkilö, joka oli Kansaneläkelaitoksen eläkeasian neuvottelukunnan jäsen. Kelan neuvottelukunnassa on viranomaisten, yhteisöjen ja etujärjestöjen sekä Kansaneläkelaitoksen henkilöstön edustus, josta päättää kansaneläkelaitoksen hallitus. Nykyisellä toimikaudella (1.7.2020-30.6.2023) neuvottelukunnassa on mm. eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n, Suomen Yrittäjien sekä Työeläkevakuuttajat TELA ry:n edustus.

Koska Kansaneläkelaitoksen neuvottelukunnan jäsen oli mukana ratkaisemassa työkyvyttömyyseläkehakemusta, on syytä kysyä, mikä on kyseisen neuvottelukunnan rooli sosiaaliturva-asioissa. Kelan hallitus asettaa neuvottelukunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Kansaneläkelaitoksen neuvottelukunta voi antaa lausuntoja sekä tehdä esityksiä laitoksen hallitukselle periaatteellista laatua olevissa tai muuten tärkeissä sosiaaliturva-asioissa.

Kelan työkyvyttömyyseläkehakemusten ratkaisutoiminnasta ja hakemusten lääketieteellisestä arviointityöstä vastaa Työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisukeskus, joka ratkaisee työkyvyttömyyseläkehakemukset. Kelan asiantuntijalääkäri ja etuuskäsittelijä arvioivat hakijan työkyvyn lääkärinlausunnon ja hakemuksen tietojen perusteella.

A haki työkyvyttömyyseläkettä, mutta kansaneläkelaitos hylkäsi hakemuksen. Sen jälkeen A haki muutosta sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnassa, joka hylkäsi A:n valituksen.  A katsoi, että B oli esteellinen ratkaisemaan muutoksenhakulautakunnassa hänen valituksensa, koska hän oli Kansaneläkelaitoksen eläkeasiain neuvottelukunnan jäsen.

Vakuutusoikeus totesi, että B on ollut Kansaneläkelaitoksen eläkeasiain neuvottelukunnan jäsen, mutta eläkeasiain neuvottelukunta ei ole käsitellyt A:n työkyvyttömyyseläkeasiaa eikä se ole Kansaneläkelaitoksen hallintoelin. Siitä huolimatta, että neuvottelukunta ei ole vakuutusoikeuden mukaan hallintoelin, Kelan hallitus asettaa neuvottelukunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan sekä se voi tehdä esityksiä laitoksen hallitukselle.

Vakuutusoikeus katsoi, ettei B ole ollut palvelussuhteessa Kansaneläkelaitokseen eikä hänelle ole myöskään maksettu palkkioita neuvottelukunnan jäsenyydestä eikä sen kokouksiin osallistumista. Tämän perusteella vakuutusoikeus katsoi, ettei B:lle ole muodostunut neuvottelukunnan jäsenyyden vuoksi taloudellista riippuvuutta Kansaneläkelaitokseen eikä B ollut siten esteellinen osallistumaan A:n valitusasian käsittelyyn eli työkyvyttömyyseläkehakemuksen ratkaisemiseen sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnassa.


Lue ratkaisu VakO 3479:2018

TELK/161/3000/2014: Alle 60-vuotiaan työkyvyn arviointi – Miten TELKissä arvioitiin viulunsoitonopettajan työkyvyttömyyttä?

Tapauksessa oli kysymys siitä, oliko A:lla oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen sillä perusteella, että hänen vasemman peukalonsa kulumat ja vammansa olivat pahentuneet viimeisen vuoden aikana. A oli työskennellyt viulunsoitonopettajana. TELKin mukaan alle 60-vuotiaan työntekijän työkykyarvio ei ole luonteeltaan ammatillinen. TELK katsoi, että A:lla oli edelleen työkyky osa-aikaiseen työhön, sillä hänen työkyvyssä ei ollut tapahtunut työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeutettavaa pidempiaikaista muutosta.


Työkyvyttömyyseläkettä arvioitaessa on huomioitava, että kyse on muutoksenhakijan terveydentilasta ja sen vaikutuksesta toimintakykyynsä sekä toimeentulosta. Vakuutuslääkäri ei arvioi ainoastaan henkilön työkyvyn alenemista, vaan päätökseen voi vaikuttaa esimerkiksi ammatti, työn vaatimukset, koulutus, ikä sekä asuinpaikka. Tässä tapauksessa TELK katsoi, että A:n vasemman käden sairauslöydös haittaa soittotyötä, mutta A:lla on edelleen kykyä osa-aikaiseen työhön, jota voidaan odottaa huomioiden hänen terveydentilansa.


Lue ratkaisu TELK/161/3000/2014

VakO 3780:2012: Oliko henkilöllä, jolla oli syntymästä saatu aivovaurio, oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen heikentyneen työkyvyn vuoksi?

Tapauksessa oli kysymys siitä, oliko A:lla oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen sillä perusteella, että hän oli saanut syntymästä aivovaurion, joka vaikeutti kehon oikeanpuoleisten raajojen käyttöä. A:lla oli syntymässä saatu aivovaurio, joka vaikeuttaa erityisesti kehon oikean puolen ja oikeanpuoleisten raajojen käyttöä. Lisäksi A:lla oli todettu migreenitaipumusta sekä lievä masennus.

Miten työkyvyttömyyttä arvioidaan eläkepäätöksessä? Työntekijän tulee olla työeläkelain mukaisesti työkyvytön sekä näyttää toteen työeläkelain mukainen eläketapahtuma. Eläkelaitos oli vedonnut siihen, ettei A ollut työeläkelakien tarkoittamalla tavalla työkyvytön. Vakuutusoikeus katsoi, että koska aivovaurio oli tullut syntymästä eikä aivovaurio ollut syntynyt A:n työsuhteen aikana, ei työntekijän eläkelaissa tarkoitettua eläketapahtumaa ollut todettavissa.

Eläkelaitoksen päätöksessä todettiin, että A:n terveydentilasta saatujen tietojen mukaan hänellä on synnynnäisenä CP-vammana neliraajahalvaus oikeapainotteisena sekä migreenitaipumus. A ei ollut näyttänyt toteen sitä, että hänen terveydentilassa olisi tapahtunut hänen työkykyynsä vaikuttavia oleellisia muutoksia hänen työsuhteittensa aikana tai niiden päätyttyä. Vakuutusoikeuden ratkaisussa huomioitiin A:n masennus sillä tavalla, että ratkaisussa todettiin, että ”hänet on ohjattu varaamaan aika psykiatrilta.”

Vakuutusoikeuden mukaan työntekijällä on oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen, jos hänen työkykynsä arvioidaan olevan heikentynyt sairauden, vian tai vamman vuoksi vähintään kahdella viidesosalla yhtäjaksoisesti ainakin vuoden ajan. Työkyvyttömyyseläke myönnetään täytenä eläkkeenä, jos työntekijän työkyky on heikentynyt vähintään kolmella viidesosalla.

Vakuutusoikeus totesi, että työntekijän eläkelain mukaista työkyvyn heikentymistä arvioitaessa työkykyä verrataan siihen työkykyyn, joka työntekijällä on ollut vakuutetun työssäolonsa aikana. Vakuutusoikeiden mukaan A:n terveydentilassa ei ollut tapahtunut hänen työsuhteidensa aikana tai niiden päätyttyä pitempiaikaista olennaista muutosta, jolloin katsottiin, ettei työntekijän eläkelaissa tarkoitettua eläketapahtumaa ollut todettavissa.

Työkyvyttömyyden arviointiin voi vaikuttaa esimerkiksi henkilön ammatti sekä ikä. Tässä tapauksessa A oli 29-vuotias sekä suorittanut ammatillisen perustutkinnon ja tehnyt lyhytaikaisia siivoojan ja näyteikkunapesijän töitä sekä työskennellyt puhelinmyyjänä vajaan vuoden. Eläkelaitoksen mukaan mukaan A:lla voitiin arvioida olevan riittävästi työkykyä jäljellä hänen vakuutetun työhistoriansa mukaiseen työskentelyyn.

Muutoksenhakulautakunta määräsi, että A:lla oli oikeus täyden työkyvyttömyyseläkkeen suuruiseen kuntoutustukeen 1.6.2011 alkaneen työkyvyttömyyden perusteella 30.11.2012 saakka. Vakuutusoikeus kuitenkin kumosi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksen ja jätti asian eläkelaitoksen päätöksen varaan.


Lue ratkaisu VakO 3780:2012

FINE-037965 (2021) 27.09.2021: Työkyvyttömyyden arviointi (yksityistapaturmavakuutus) – Miten työkyvyttömyyttä arvioidaan?

Miten työkykyä arvioidaan? Arvioidaanko työkykyä juridisesti vai lääketieteellisesti? Työkyvyttömyys määritellään juridisesti, jolloin kysymyksessä ei ole diagnoosi, joka voitaisiin tehdä lääkärinkäynnillä. Työkyvyttömyys voi määräytyä eri tavoin eri laissa ja tilanteissa: työkyvyttömyden määrittelemiseen voi vaikuttaa esimerkiksi ammatti, ikä sekä työn vaatimukset. Työkyvyttömyys määritellään laissa.

 

Työkyvyttömyyden määritelmä on sairausvakuutuslaissa ammatillinen, kun taas tilanteissa, joissa henkilö sairastaa kauan ja vakavasti, työkyvyttömyyttä voidaan joutua arvioimaan eläkelakien mukaan, jolloin tulee kyseeseen työkyvyttömyyseläkkeen hakeminen. Työntekijällä on oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen, jos hänen työkykynsä arvioidaan olevan heikentynyt sairauden, vian tai vamman vuoksi vähintään kahdella viidesosalla yhtäjaksoisesti ainakin vuoden ajan (TyEL 35 §).

 

Ratkaisussa FINE-037965 oli kysymys siitä, kun asiakas oli kaatunut vasemmalle kyljelle ja olkapäälle puratessaan auton takakonttia. Olkapäässä todettiin leikkaushoitoa edellyttänyt repeämä. Asiakkaalla oli yksityistapaturmavakuutus. Vakuutusyhtiö korvasi kuluja ja työkyvyttömyysajan päivärajaa 26.8.2020 saakka katsoen, että tapaturma on voinut aiheuttaa venähdystasoisen vamman. Päivärahaa ei maksettu enempää, koska vakuutusyhtiö piti oireilua sairausperäisenä.

 

Korvattavaksi hyväksyttävät tapaturmat määritellään yksityiskohtaisesti vakuutusehdoissa. Yksityistapaturmavakuutuksesta voidaan valita korvattavaksi esimerkiksi työkyvyttömyys. Korvauksen suorittaminen yksityistapaturmavakuutuksesta edellyttää sitä, että korvausvaatimuksen perusteena olevan tilan voidaan todeta olevan syy-yhteydessä tapaturmaan. Syy-yhteyden toteaminen perustuu lääketieteelliseen tutkimustietoon, mutta asiakkaan toimittamilla lääketieteellisillä lausunnoilla voi olla merkitystä.

 

FINE katsoi, että käytettävissä olevan lääketieteellisen selvityksen sekä FINEn hankkiman asiantuntijalausunnon perusteella pitkittynyt oireilu ja työkyvyttömyys olivat olleet seurausta jo ennen tapaturmaa kehittyneestä jänteiden rappeumasta ja olkalisäkkeenalisen tilan ahtauman aiheuttamasta pitkäaikaisesta hankaumasta. Hankkimansa asiantuntijalausuntoon viitaten FINE katsoi, että vakuutusyhtiön tulisi korvata työkyvyttömyyten tapaturman lukuun 15.9.2020 saakka. FINE suositti vakuutusyhtiötä maksamaan asiakkaalle päiväkorvausta työkyvyttömyysajalta 15.9.2021 saakka, kun aikaisemmin vakuutusyhtiö päätti korvata kuluja vain 26.8.2020 saakka.

 

Lue ratkaisu FINE-037965 (2021) 27.09.21

Helsingin HAO 28.11.2014 14/0979/2: Oliko työnantajalla harkintavaltaa sairauden perusteella haetun virkavapauden myöntämisessä tai jo myönnetyn virkavapauden peruuttamisessa tai keskeyttämisessä?

Tapauksessa oli kysymys siitä, oliko työnantajalla harkintavaltaa sairauden perusteella haetun virkavapauden myöntämisessä tai jo myönnetyn virkavapauden peruuttamisessa tai keskeyttämisessä. Tässä asiassa oli kysymys siitä, että X palannut töihin sen jälkeen, kun hänen työkyvyttömyyseläkehakemuksensa oli hylätty, mutta hänelle oltiin myönnetty lääkärintodistuksella sairauslomaa.

Kun Keva oli hylännyt X:n työkyvyttömyyseläkehakemuksen, X oli jättänyt palaamatta töihin vedoten terveydentilaansa sekä työnantajalle toimittamiinsa työterveyslääkärin antamiin A-lääkärintodistuksiin. Työnantajaviranomainen oli katsonut, että X oli kieltäytynyt työtehtäviensä hoitamisesta ja irtisanonut X:n virkasuhteen. Työnantajaviranomainen perusteli irtisanomista sillä, että työkyvyttömyyseläkeasiassa annetun päätöksen mukaan X:lla oli vielä työkykyä jäljellä.

Onko työnantajalla harkintavaltaa sairauden perusteella haetun virkavapauden myöntömisessä tai jo myönnetyn virkavapauden peruuttamisessa tai keskeyttämisessä? Hallinto-oikeus katsoi, että virkavapauden myöntäminen virkamiehelle todistetusta sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi ei näin ollen lähtökohtaisesti kuulu työnantajan harkintavaltaan.

Hallinto-oikeus katsoi, ettei X ollut velvollinen palaamaan töihin sairauslomansa kestäessä eikä ollut jättäessään palaamatta töihin sairauslomansa aikana menetellyt virkavelvollisuuksiensa vastaisesti. Koska X:n virkasuhteen irtisanomiselle ei ollut valtion virkamieslain 25 §:n 1 momentissa tarkoitettua virkamiehestä johtuvaa erityisen painavaa syytä, valituksenalainen päätös X:n virkasuhteen irtisanomisesta oli lainvastaisena kumottava.


Lue ratkaisu Helsingin HAO 28.11.2014 14/0979/2