Press "Enter" to skip to content

Kuukausi: huhtikuu 2022

VakO 5278:2017: Tuliko venäläinen työnantaja X vapauttaa vakuuttamisvelvollisuudesta A:n osalta ajanjaksolla 1.1.2016-31.12.2020?

Asiassa oli kyse siitä, oliko A kuulunut välittömästi Suomen sosiaaliturvalainsäädännön alaisuuteen ennen Suomessa työskentelyn alkamista. Edellytyksenä lähetetyn työntekijän vakuuttamisvelvollisuudesta vapauttamiselle on, että työntekijä ei kuulu Suomen sosiaaliturvalainsäädännön alaisuuteen välittömästi ennen Suomessa työskentelyn alkamista ja työnantaja on järjestänyt työntekijälle Suomessa tehtävän työn ajalta eläketurvan. Eläketurvakeskus ja muutoksenhakulautakunta katsoivat, että A oli kuulunut sosiaaliturvalainsäädännön alaisuuteen ennen Suomessa työskentelyn alkamista, mutta vakuutusoikeus katsoi, ettei A ollut kuulunut TyEL 149 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla välittömästi ennen Suomessa työskentelynsä alkamista Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöön.…

 197 näyttökertaa

VakO 1973:2018: Kumpi yhtiöistä oli lakisääteisen työeläketurvan järjestämisestä vastuussa?

A:lla oli ollut määräysvallassaan yritys F Oy ja T Oy. F Oy:stä T Oy:öön vuokratut työntekijät oli vakuutettu työntekijäin eläkelain mukaan. F Oy oli lain mukaisesti järjestänyt työntekijöilleen eläketurvan eläkeyhtiö X:ssä. A oli vaatinut, että eläkevakuutusyhtiössä X yrityksen F Oy:n työeläkevakuutuksessa vakuutetut työntekijät tulisi taannehtivasti siirtää yrityksen T Oy:n eläkevakuutusyhtiöstä Y ottamaan työeläkevakuutuksen, koska heidän todellinen työnantajansa oli yleisten tuomioistuimien ja hallintotuomioistuimien vahvistamalla tavalla T Oy. Eläkelaitos oli katsonut, että F Oy:llä oli vastuu lakisääteisen työeläketurvan järjestämisestä kyseessä oleville työntekijöille.…

 239 näyttökertaa

VakO 3040:2019: Oliko A:n työskentelyyn B ry:lle ajalla 1.11.2002 – 30.11.2017 sovellettava työeläkelakeja?

A oli pyytänyt Eläketurvakeskusta selvittämään, oliko hän ollut työntekijän eläkelain mukaisessa työsuhteessa, kun hän oli työskennellyt B ry:lle vuodesta 2002 alkaen. Eläketurvakeskuksen mukaan A:n työskentely B ry:lle oli ollut tavanomaisen harrastustoiminnan puitteissa tapahtuvaa, muussa kuin ansiotarkoituksessa tehtävää työtä, jolloin siihen ei sovellettu työeläkelakeja. A haki muutosta Eläketurvakeskuksen päätökseen työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalta, joka hylkäsi A:n valituksen. Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta oli samaa mieltä Eläketurvakeskuksen kanssa siitä, että A:n työskentely B:lle oli tapahtunut tavanomaisen harrastustoiminnan puitteissa ja oli muussa kuin ansiotarkoituksessa tehtyä työtä: vuositasolla korvausmäärät olivat…

 266 näyttökertaa

KKO:2012:73: Oliko A:lla oikeus saada tapaturmavakuutuslain perusteella korvausta vasemman olkapään oireilun hoidosta aiheutuneista sairaanhoitokuluista tai leikkauksen jälkeen aiheutuneesta työkyvyttömyydestä?

A oli kaatunut siten, että vasen käsi oli jäänyt hänen alleen ja vääntynyt. Röntgentutkimuksissa oli todettu vasemman värttinäluun alaosan murtuma. A oli ollut vakuutettuna vakuutusyhtiössä vapaaehtoisella yrittäjien tapaturmavakuutuksella. Vakuutusyhtiön antaman päätöksen mukaan A:lle oli maksettu korvausta vasemman käden ranteen murtumasta, mutta korvausta ei ollut maksettu vasempaan olkapäähän myöhemmin ilmaantuneesta kivusta eikä kiertäjäkalvosimen kulumamutoksista. Sairaus tai tapaturma voi aiheuttaa työkyvyttömyyden, jolloin palkkatulot voivat alentua tilapäisesti. Vakuutuskorvauksella pystytään kattamaan tulonmenetystä. Vakuutuksen vakuutusehdoissa kerrotaan, korvaako vakuutus esimerkiksi työkyvyn menettämisen seurauksena päivärahaa työkyvyttömyyden ajalta…

 218 näyttökertaa

VakO 4095/2004: Oliko myöhästymiseen ollut laissa tarkoitettu painava syy, jolloin valituskirjelmä olisi pitänyt ottaa käsiteltäväksi?

Muutoksenhakija A oli hakenut työkyvyttömyseläkettä, mutta Kirkkohallitus hylkäsi hakemuksen, jolloin A haki päätökseen muutoksenhakua. A:n olisi pitänyt lähettää Kirkon keskusrahastolle, mutta hän toimitti sen virheellisesti Valtiokonttoriin. Valtiokonttori siirsi kirjelmän Kirkon keskusrahastolle, jonne se saapui myöhässä. Asiassa oli kysymys siitä, oliko myöhästymiseen ollut laissa tarkoitettu painava syy, jolloin valituskirjelmä olisi pitänyt ottaa käsiteltäväksi. Vakuutusoikeus katsoi, että koska valituskirjelmä oli kuitenkin toimitettu ajoissa toiseen työeläkelaitokseen, myöhästymiseen oli ollut laissa tarkoitettu painava syy. VakO 4095/2004 Asianumero: 4095/2004Päätöksen antaja: VakOPäätöksen antopäivä: 21.12.2004 Tiivistelmä päätöksen…

 294 näyttökertaa